Viestintätoimistot tuottavat tänä päivänä monenlaista sisältöä, ja sisällöntuottajan normipäivään kuuluu paljon muutakin kuin somepäivityksien tekoa. Pidemmät tekstit voivat olla jopa asiantuntijatasoisia artikkeleita tietystä aihepiiristä.
Tekijöinä on luonnollisesti erilaista työkokemusta omaavia henkilöitä. Joukossa on usein myös toimittajataustaisia henkilöitä, jotka ovat aiemmassa työssään tehneet journalistista sisältöä. Journalismi ja sisällöntuotanto on syytä osata pitää toisistaan erillään, vaikka yhteneväisyyksiäkin löytyy.
Mitä oppeja journalistin työstä voi ammentaa sisällöntuottajan työhön?
Journalismin tehtävänä on välittää tietoa yhteiskunnasta lukijoille, kuulijoille ja katsojille ja edistää sananvapautta. Sisällöntuotannolla ei ole samanlaista yhteiskunnallista tehtävää, vaan sen motiivi on kaupallinen. Sisällöntuotannossa välitetään kuitenkin tietoa vastaanottajalle ja sisällön on oltava selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa.
Toisena samankaltaisena piirteenä voi pitää totuudenmukaisuutta. Kun journalisti kertoo yleisölleen uutisen totuudenmukaisesti, myös sisällöntuottajan kannattaa pysyä totuudessa. Faktojen pitää olla kunnossa kummallakin puolella, eli faktantarkastus koskee yhtä lailla myös sisällöntuottajia.
Uutinen tai tarina kerrotaan valitun näkökulman kautta. Kun toimittaja valitsee juttuunsa näkökulman ja kärjen, hänen täytyy erottaa haastateltavan totuus omastaan. Kun sisällöntuottaja tekee sisältöjä asiakkaalle, näkökulma voidaan miettiä yhdessä asiakkaan kanssa eikä sisällöntuottajan oma ääni usein näy tai kuulu sisällössä.
Tarinankerronta on taito, josta hyötyvät niin journalistit kuin sisällöntuottajatkin. Jotta hyvän tarinan saa aikaan, haastattelutaidoista on valtavasti apua. Kymmenen vuoden toimittajakokemuksella olen huomannut, että haastattelussa on tärkeää muistaa seuraavat asiat:
Ennen haastattelua
- Valmistaudu haastatteluun huolella. Tee taustatutkimusta aiheesta ja mieti kysymyksiä etukäteen.
- Muista uutisen peruskysymykset: mitä, kuka, missä, milloin, miksi ja miten.
- Mieti aihetta myös haastateltavan näkökulmasta ja ota huomioon haastateltavan persoona ja tilanne: hän voi olla myös ujo, varautunut tai puolustavalla kannalla.
Haastattelun aikana
- Tee haastattelutilanteesta mahdollisimman rento. Jos mahdollista, haastattele ihminen hänelle luontevassa miljöössä.
- Näytä, että olet aidosti kiinnostunut aiheesta.
- Kysy selkeitä ja lyhyitä kysymyksiä. Jos haastateltava joutuu tulkitsemaan kysymyksiäsi, vastaukset voivat olla yhtä monimutkaisia.
- Esitä yksi kysymys kerrallaan.
- Muotoile kysymyksesi niin, ettei haastateltava voi vastata niihin kyllä- tai ei- vastauksilla.
- Haastattele avoimin mielin ja kysy myös tyhmiä kysymyksiä. Ole utelias.
- Älä johdattele haastateltavan vastauksia.
- Anna haastateltavan vastata rauhassa ja kuuntele vastaukset, jotta osaat tehdä spontaaneja jatkokysymyksiä. Niistä saattaa tulla jutun paras sisältö.
- Huomioi myös haastateltavan nonverbaaliset viestit.
- Mukaudu tilanteeseen ja osaa joustaa etukäteen suunnitellusta.
- Haastattelun lopuksi kysy haastateltavalta, mitä hän haluaisi vielä kertoa aiheesta tai onko jotain, mitä et osannut kysyä. Muista, että hän on oman alansa tai elämänsä asiantuntija.
- Muista kertoa haastateltavalle, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään ja onko haastattelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.
Haastattelun jälkeen
- Jos jokin asia jäi epäselväksi, kysy asiaa rohkeasti haastattelun jälkeen.
- Haastateltavalla on oikeus tarkastaa omat lausumansa. Huolehdi asiasta, jos haastateltava haluaa nähdä lausumansa. Sisällöntuotannossa voi joskus olla helpompaa antaa koko juttu luettavaksi.
Hyviä haastatteluita!
Kuulu kouluttaa, lue koulutustarjouksemme ja katsotaan yhdessä mitä voimme tehdä
