Kohtasitko tänään jonkun, joka teki sinut iloiseksi? Jäikö jostakin tapaamisesta erityisen hyvä mieli?
Mukava kohtaaminen ja arvostava vuorovaikutus toisen kanssa tekevät iloiseksi. Vastaavasti jokainen meistä tietää, miltä tuntuu tavata ihminen, joka ei jaksa tai halua käyttää aikaansa toisen kohtaamiseen.
Vuorovaikutustaidot tarkoittavat sitä, että kykenee ja haluaa vaihtaa ajatuksia, mielipiteitä ja kokemuksia toisen kanssa ja osaa toimia yhdessä. Keskeistä vuorovaikutuksessa on juuri vastavuoroisuus – se, että molemmat osapuolet osallistuvat yhteiseen kohtaamiseen.
Kuulluksi tuleminen on yksi kohtaamisen tarjoamista mahdollisuuksista. Kuuntelemisen taito tuntuu yksinkertaiselta, muttei välttämättä olekaan niin helppoa. Moni meistä ajattelee osaavansa kuunnella, muttei osaa aidosti rekisteröidä, mitä toisella on sanottavanaan.
Kun kuuntelee toista, tulkitsee samalla sanoman eri merkityksiä, joiden pohjalle rakentaa omaa viestintäkäyttäytymistään. Se vaikuttaa vuorovaikutuksen jatkoon ja onnistumiseen. Jos ei osoita kuuntelevansa toista, kanssaviestijä ei välttämättä osaa tulkita vuorovaikutusta.
Kuuntelemisen taidot ovat yhtä tärkeitä niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin.
1. Kuuntele ja ole kiinnostunut siitä, mitä toinen sanoo
Kuunteletko toista keskittyneesti vai rutiininomaisesti? Tuntuuko, että haluat heti jatkaa omilla asioillasi vai keskitytkö oikeasti siihen, mitä toinen sanoo?
Yleisin kuunteluun liittyvä ongelma on usein se, että alamme valmistella omaa vastaustamme liian pian. Kun kuuntelemme vain pari ensimmäistä virkettä, huomio kuuntelusta siirtyy oman reaktion valmisteluun. Pahimmillaan kuulija keskeyttää puhujan ennen kuin tämä on päässyt loppuun saakka.
Sanotaan, että hyvä kuuntelija osaa laittaa oman egonsa sivuun kuuntelemisen ajaksi. Keskity siis kuuntelemaan, mitä toinen sanoo. Odota vuoroasi ja yritä malttaa olla kertomatta omia kokemuksiasi heti keskustelun alussa. Ole aidosti läsnä, kuuntele toista loppuun asti ja reagoi vasta sitten.
2. Muista vastavuoroisuus – it takes two to tango
Huomioi, millä tavalla kommunikoit toiselle. Jos puhuja ei saa vastareaktiota, hänelle voi tulla olo, ettei hänen asiansa ole tärkeä. Silloin hän alkaa ehkä kertoa asiaansa lyhytsanaisemmin. Kysy täydentäviä kysymyksiä ja kannusta keskustelukumppaniasi. Kuulluksi tulemisen tunne rohkaisee puhumaan lisää.
Hyvä kuuntelija pystyy poimimaan toisen puheesta olennaiset asiat ja samalla osoittamaan, että kuuntelee. Asiaan liittyvien kysymysten ja tiivistyksen tekeminen on merkki siitä, että on oikeasti kuunnellut toista. Jos kumpikin vaan puhuu omia juttujaan, aito dialogi ei pääse kehittymään.
3. Huomioi myös muut kuin sanalliset viestit
Kiinnostuminen näkyy ihmisen elekielessä. Hyvä kuuntelija rekisteröi sanojen lisäksi nonverbaaliset viestit eli kehon liikkeet, äänensävyt, tauot ja katseet. Ne laajentavat puheen merkitystä.
Katso henkilöä, joka puhuu. Ilmaise omilla eleilläsi ja ilmeilläsi, että kuuntelet häntä. Jokainen meistä haluaa kokea tulevansa huomioiduksi. Työyhteisön kohtaamisissa se voi tarkoittaa pientä nyökyttelyä, katsekontaktia ja hymyä, ystävää kuunnellessa halausta tai kosketusta.
Taitava kuuntelija osaa päätellä, millaista kuuntelun tapaa viestinnän onnistuminen missäkin tilanteessa edellyttää.
4. Ole objektiivinen
Kuuntelija suhteuttaa kuulemaansa omiin tietoihinsa, asenteisiinsa ja asemaansa. Objektiivinen kuunteleminen on välillä vaikeaa ja voi joskus olla mahdotonta, mutta omat ennakkoasenteensa on hyvä tiedostaa.
Ammatillisessa kuuntelemisessa on tärkeää ymmärtää oman roolinsa vaikutus. Jos esimiehellä on tietynlainen ennakkoasenne alaiseensa, viesti saattaa jäädä menemättä perille asenteiden takia. Asemasta riippumatta pyri kuuntelemaan toista mahdollisimman vilpittömästi.
Vilpittömyys ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin sinisilmäisyys. Hyvä kuuntelija tekee itsenäisiä päätelmiä, osaa arvioida kuulemaansa ja havaitsee vaikutuspyrkimykset. Hän osaa myös antaa palautetta, josta on toiselle hyötyä.
Kiinnostaako yhteistyö Kuulun kanssa? Ota yhteyttä ja katsotaan mitä voimme tehdä yhdessä!
