Resilienssi on kyky selvitä yllättävistä ja ennakoimattomista tilanteista tai kriiseistä – tapahtuivatpa ne työelämässä tai henkilökohtaisessa elämässäsi.
Sanaan resilienssi törmää tänä päivänä niin erilaisissa työhyvinvointia käsittelevissä artikkeleissa, omia voimavaroja pohdiskelevissa blogeissa kuin kriisiviestinnänkin parissa. Resilienssi tuntuu olevan kaikkialla.
Mitä resilienssi oikein on? Mistä tiedän, onko minulla resilienssiä? Jos minulla ei ole resilienssiä, voinko kehittää sitä jotenkin?
Sinnikkyyttä ja kykyä ylläpitää mielen tyyneyttä
Resilienssin synonyymeina voi ainakin pitää psyykkistä sietokykyä tai kestävyyttä, joustavuutta ja kimmoisuutta. Yksilön resilienssikyky pohjaa jo varhaislapsuuden kokemuksiin. Positiivisuuden ja elämän merkityksellisenä kokemisen on todettu parantavan resilienssiä.
Toisilla ihmisillä on luonnostaan enemmän resilienssiä kuin toisilla. He sietävät paremmin epävarmuutta kuin toiset ja heillä on parempi kyky selvitä vastoinkäymistä ja kriiseistä. Samat haasteet saattavat heistä tuntua lähes mitättömiltä, kun toisten elämä menee niistä raiteiltaan.
Kyky sietää epävarmuutta ja selvitä tilanteesta voi kuitenkin olla samankin henkilön kohdalla erilainen eri ajanjaksona. Toisessa hetkessä ja tilanteessa kuormitusta vaan kestää paremmin kuin toisessa. Resilienssi lisääntyy myös elämänkokemuksen myötä.
Resilienssi on siis epävarmuuden sietokykyä, mutta myös valmiutta osata käsitellä vastoinkäymisiä rakentavasti ja kykyä säilyttää kriisitilanteessa oma toimintakykynsä lamaantumatta.
Paitsi yksilön, myös organisaation kykyä uudistua
Kun resilientti yksilö sietää paremmin stressiä ja selviää kriisistä helpommin, sama koskee myös yritystä tai organisaatiota.
Yrityksen resilienssi on kykyä sopeutua häiriöön tai kriisiin siten, että normaali toiminta pystyy jatkumaan ilman, että henkilökunnan tai yrityksen brändi kärsii.
Työelämässä resilienssi on myös sitä, ettei tyydytä liian nopeisiin ratkaisuihin. Jos työyhteisö vaikkapa huomaa toistuvasti olevansa saman ongelman edessä, asian pikainen ratkaiseminen ei riitä, vaan ongelman syihin on pureuduttava. Yhdessä oppivaa työyhteisöä voi pitää resilienttinä.
Yrityksen tai organisaation johtajat voivat myös omalla esimerkillään välittää resilienssiä alaisilleen. Hyvä itseluottamus ja -ymmärrys sekä rauhallinen tapa toimia ovat oikeita lähtökohtia haastavissa tilanteissa toimimiseen. Heikko paineensietokyky ja epälooginen toimintakyky sekä hermoilu ja turha sähellys kriisitilanteissa voivat heikentää koko organisaation toimintaa.
Yrityksen tai organisaation toimintakykyisenä pysymistä kriisin keskellä myös tietyllä tavalla odotetaan toisella tapaa kuin yksityiselämässä tapahtuvan kriisin keskellä.
On myös huomattu, että uudistumiskyvyllä on yhteys yrityksen tai organisaation tuottavuuteen ja kannattavuuteen.
Viisi vahvaa faktaa
Psykoterapeutti Soili Poijulan mukaan ihmisen tekee resilientiksi viisi asiaa eli:
- asenne
- ympärillä olevat ihmiset
- yhteenkuuluvuuden tunne
- omien arvojensa mukaan eläminen sekä
- kyky käsitellä stressiä.
Poijulan mukaan resilienssin kannalta oikea asenne on tärkeä. Ihmisen täytyy luottaa itseensä, omiin havaintoihinsa ja omaan ajatteluunsa. On tärkeää uskaltaa kohdata myös vastoinkäymiset ja hankalammat elämäntilanteet, jotta toivo säilyy.
Resilienssin ideana ei ole yksin selviytyminen. Jotta voi palautua ja oppia haasteista, on parempi, kun niihin saa tukea ja apua muilta. Myös yhteenkuuluvuuden tunne sopivaan ryhmään tekee ihmisen Poijulan mukaan resilientiksi.
Omien arvojensa mukaan toimiminen ja niihin sitoutuminen antaa virtaa ja voimaa myös hankalina aikoina. Myös stressinsäätelykyky on olennaisessa roolissa siinä, miten menetyksiä ja traumoja kohdatessaan kykenee sopeutumaan ja jatkamaan elämäänsä – ennemmin tai myöhemmin. Jos arkistressin saa selätettyä, pärjää todennäköisemmin suurempienkin vastoinkäymisten kanssa.
Resilienssiä voi opetella
Resilienssiä verrataan usein kuminauhaan, joka jännittyy äärirajoilleen ja palautuu normaalikokoonsa katkeamatta. On monen asian summa – onko kuminauha esimerkiksi kulunut vai upouusi, millä tavalla sitä venytetään ja millaisesta materiaalista se on valmistettu – kestääkö kuminauha ehjänä siihen kohdistuvan venytyksen.
Myös yksilön ja organisaation resilienssikyky koostuu monesta tekijästä. Resilienssiään voi kuitenkin kehittää vaalimalla myönteistä ajattelua, huolehtimalla itsestään ja jaksamisestaan sekä pohtimalla sitä, miten on selvinnyt aiemmista haasteistaan.
Ajattele resilienssiä voimavarana. Kun panostat itseesi ja yhteisöösi, myös resilienssisi vahvistuu.
Lähde: Soili Poijula: Resilienssi – Muutosten kohtaamisen taito, 2018.
Jos tarvitset apua kriisiviestinnässä, ota yhteyttä ja katsotaan teille sopiva koulutus!
