Juhlapäivä tulossa, mutta miten kirjoittaa se kieliopillisesti oikein? Hyvä muistisääntö on, että suomen kielessä juhlapyhät kirjoitetaan lähtökohtaisesti aina pienellä alkukirjaimella. Käytäntö koskee sekä vanhoja kirkollisia pyhiä adventista ja joulusta pääsiäiseen että uudempia merkkipäiviä, kuten ystävänpäivää ja naistenpäivää.
Ei sääntöä ilman poikkeusta. Liputus- ja merkkipäivät, joiden nimeen sisältyy erisnimi, kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella, kuten Mikael Agricolan päivä.
Lisäksi jos merkkipäivän alkuosa on pitkä tai moniosainen, kokonaisuus kirjoitetaan erikseen, kuten suomalaisuuden päivä, ruotsalaisuuden päivä, tasa-arvon päivä ja suomalaisen kulttuurin päivä.
Juhlapäivien toivotukset eivät myöskään tee poikkeusta, vaikka usein tervehdyksissä näkeekin merkkipäivien kirjoitusasuissa isoja alkukirjaimia.
Väärin: Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
Oikein: Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Väärin: Iloista Pääsiäistä!
Oikein: Iloista pääsiäistä!
Merkkipäivien kirjoitusasut
TAMMIKUU
- uusivuosi, kun viitataan vuodenvaihteen juhlaan
- ”uusi vuosi”, kun viitata koko vuoteen
- 1.1. uudenvuodenpäivä
- 6.1. loppiainen
- 19.1. Pyhän Henrikin muistopäivä
- 27.1. vainojen uhrien muistopäivä
HELMIKUU
- 2.–8.2. välinen sunnuntai: kynttilänpäivä
- 5.2. Runebergin päivä, J.L. Runebergin päivä
- 6.2. saamelaisten kansallispäivä
- 14.2. ystävänpäivä
- 28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä
- 7. viikkoa ennen pääsiäistä: laskiainen
- laskiaissunnuntai
- laskiaistiistai
MAALISKUU
- 8.3. kansainvälinen naistenpäivä
- 19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä
- 22.–28.3. välinen sunnuntai: Marian ilmestymispäivä
- 19.–21.3. välillä: kevätpäiväntasaus
HUHTIKUU
- 1.4. aprillipäivä
- kevätpäiväntasauksen jälkeen täysikuu: pääsiäinen
- pääsiäisviikko
- palmusunnuntai
- malkamaanantai
- tikkutiistai
- kellokeskiviikko
- kiirastorstai
- pitkäperjantai
- lankalauantai
- pääsiäispäivä
- toinen pääsiäispäivä tai 2. pääsiäispäivä
- 8.4. romanien kansallispäivä
- 9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä
- 23.4. kirjan ja ruusun päivä
- 27.4. kansallinen veteraanipäivä
TOUKOKUU
- 1.5. vappu, suomalaisen työn päivä
- vappuaatto
- vapunaatto
- vapunpäivä
- 9.5. Eurooppa-päivä (huom! poikkeuksellinen yhdysviiva sanojen välissä)
- 12.5. J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä
- 13.5. Flooran päivä eli Kukan päivä
- toukokuun 2. sunnuntai: äitienpäivä
- 39. päivä pääsiäisen jälkeen: helatorstai
- toukokuun 3. sunnuntai: kaatuneitten muistopäivä, kaatuneiden muistopäivä
KESÄKUU
- 7. sunnuntai pääsiäisestä: helluntai, helluntaipäivä
- 4.6. puolustusvoimain lippujuhlan päivä
- kesäkuun 20.–26. välinen lauantai: juhannus, Suomen lipun päivä
- juhannusaatto
- juhannuspäivä
- 21.–22.6. välillä: kesäpäivänseisaus
HEINÄKUU
- 6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä
- 27.7. unikeonpäivä
ELOKUU
- 9.8. Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivä
- elokuun viimeinen lauantai: Suomen luonnon päivä
- elokuun viimeinen viikonloppu: venetsialaiset
SYYSKUU
- 5.9. yrittäjän päivä
LOKAKUU
- 1.10. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä
- 9.–5.10. välinen sunnuntai: mikkelinpäivä, mikkeli
- 10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
- 22.–23.10.välillä: syyspäiväntasaus
- 24.10. YK:n päivä, Yhdistyneiden kansakuntien päivä
MARRASKUU
- 10.–6.11. välille osuva lauantai: pyhäinpäivä (entinen pyhäinmiestenpäivä)
- lokakuun viimeinen päivä: halloween
- 6.11. ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä
- marraskuun toinen sunnuntai: isänpäivä
- 20.11. lapsen oikeuksien päivä
JOULUKUU
- 11.–3.12. välinen sunnuntai: 1. adventtisunnuntai
- 12.–10.12. välinen sunnuntai: 2. adventtisunnuntai
- 12.–17.12. välinen sunnuntai: 3. adventtisunnuntai
- 12.–24.12. välinen sunnuntai: 4. adventtisunnuntai
- 6.12. itsenäisyyspäivä
- 8.12. suomalaisen musiikin päivä, Jean Sibeliuksen päivä
- 13.12. Lucian päivä
- joulu
- 21.–22.12. päivä: talvipäivänseisaus
- 24.12. jouluaatto
- 25.12. joulupäivä
- 26.12. tapaninpäivä tai 2. joulupäivä
- 28.12. viattomien lasten päivä