Saavutettava digiviestintä – näin viestit saavutettavasti

Käsitteet saavutettavuus ja esteettömyys esiintyvät mediakeskusteluissa yhä useammin. Esteettömyys-käsitteellä viitataan fyysisen maailman palveluihin, rakennettuun ympäristöön sekä opasteisiin ja kyltteihin. Saavutettavuudesta puolestaan puhutaan digitaalisten palveluiden, kuten verkkopalveluiden, sovellusten ja julkaisujen, kohdalla. Mutta miten tehdään saavutettavaa digiviestintää? Tässäpä muutamia vinkkejä parempaan viestintään.

Suomessa saavutettavuutta säädellään Laissa digitaalisten palvelujen tarjoamisesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306 Tämän lähtölaukaus oli vuonna 2016 EU:n komission hyväksymä saavutettavuus-direktiivi julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta.

Mitä saavutettavuusdirektiivi määrää?

Tämä tarkoittaa sitä, että julkisen hallinnon ja julkista hallintotehtävää hoitavien organisaatioiden (kuten valtion ja kunnallisten viranomaisten sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen) verkkosivustot, mobiilisovellukset sekä lähes kaikki näiden sisällöt, jotka julkaistaan 23.9.2018 jälkeen, tulee olla laaditun direktiivin mukaisia 23.9.2019.

Ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkosivustojen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2020.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien lain piirissä olevien yksiköiden, sekä luottolaitosten, vakuutusyhtiöiden ja sijoituspalveluiden tarjoajien digitaalisten palveluiden pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 1.1.2021. Mobiilisovellusten pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.6.2021.

Yksinkertaisuudessaan saavutettavuusdirektiivissä vaaditaan verkkosivujen ja mobiilisovellusten sekä niiden sisältöjen olevan sellaisia, että kuka tahansa voi niitä käyttää ja ymmärtää. Tarkoituksena on pyrkiä varmistamaan kaikille tasavertaiset mahdollisuudet digitaalisten palveluiden käyttämiseen riippumatta kuulo- tai näkökyvystä, motorisista vaikeuksista tai muista toimintarajoitteista.

Saavutettavuuslainsäädäntö koskee Suomessa myös vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivia, sekä luottolaitostoimintoja (kuten rahoitus, sijoitus jne.). Lisäksi myös pankkeja ja vakuutusyhtiöitä. Saavutettavista digitaalisista palveluista hyötyvät kuitenkin kaikki käyttäjät. Asiakkaille saavutettavat palvelut, käyttöliittymät ja etenkin saavutettava viestintä voivat olla yritykselle kilpailuetu.

Miten tehdä saavutettavaa viestintää?

1. Viesti selkeästi

Yksi helpoin keino saavutettavuuden lisäämiseksi on keskittyä erityisesti viestintään. Oikeinkirjoitus ja selkeän kielen käyttö helpottavat viestittävän asian ymmärtämistä. Selkeällä kielellä tarkoitetaan suositusten mukaista yleiskieltä, joka ei sisällä erikoiskielten sanastoa. Selkeästä kielestä puhuttaessa monet sekoittavat termin selkokieleen , joka puolestaan on erityisryhmille tarkoitettu suomen kielen muoto. Selkokielessä kieltä on mukautettu sisällöltään, sanoiltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä helpompaan muotoon.

Yrityksen analysoidessa omaa asiakaskuntaa on hyvä huomioida, voisiko omat palvelun käyttäjät tarvita selkokielistä materiaalia. Selkokeskuksen mukaan useampi kuin joka kymmenes ihminen Suomessa tarvitsee selkokieltä. Saavutettavuutta lisää myös sisältöjen jakaminen käyttäjien omalla äidinkielellä – markkinointi usein toimiikin parhaiten niin kutsutulla sydämen kielellä.

2. Tarkista päätelaitteiden ja apuohjelmien toimivuus

Kun suunnittelet yrityksellesi uusia digitaalisia palveluja, kannattaa jo hyvissä ajoin varmistaa niiden käytettävyys erilaisilla päätelaitteilla (kuten pöytäkone, mobiili, tabletti), verkkoselaimilla sekä erilaisten apuvälineiden kanssa. Esimerkiksi näkövammaisille ruudunlukija on suuri apu, sillä sen avulla voi suurentaa tietokoneen tai mobiililaitteen näytön elementtejä tai muuttaa sisällön värejä.

Kannattaa myös muistaa, että monissa apuohjelmissa käytetään nimenomaan näppäimistöä, jonka pitäisi tukea kaikkia sisällön toiminnallisuuksia. iOS- ja Android-laitteista löytyvät valmiiksi asennettuina käyttöapu-sovellukset, jotka toimivat näkövammaiselle navigaattorin tavoin. Sovellus kertoo käyttäjälleen esimerkiksi sormen paikan näytöllä ja sormen alla olevan sisällön. Lukuohjelma puolestaan lukee tekstisisällön kaksoisnapauttamalla.

3. Valitse toimivimmat sisältömuodot

Tekstiä, kuvaa, videota, ääntä vai sama sisältö kaikissa eri muodoissa? Saavutettavuutta lisää informaation saatavuus eri aistein. Esimerkiksi tekstimuotoisen sisällön voi toteuttaa myös podcastina, videona, animaationa tai kuvasarjana, jolloin erilaiset käyttäjät pääsevät nauttimaan sisällöstä.

Saavutettavuutta lisää myös mahdollisuus sisällön muuttamiseen isokokoiseksi tekstiksi, pistekirjoitukseksi, puheeksi, symboleiksi tai yksinkertaisemmaksi kieleksi. Olemme itse tehneet useista Kuulun blogeista podcasteja, joissa samalla myös syvennytään tarkemmin käsiteltyyn asiaan. Kuulun podcasteihin pääset tutustumaan täältä .

4. Mieti kanavavalinnat

Valitulla viestintäkanavalla on iso merkitys saavutettavien sisältöjen levittämisessä. Erityisesti sosiaalisessa mediassa sisällöt ovat hyvin usein kuvapainotteisia, mikä tuottaa omat ongelmansa näkövammaisille. Apuohjelmat osaavat harvoin kertoa kuvista muuta kuin ihmisten lukumäärän, mikä rajoittaa esimerkiksi visuaalisten kanavien, kuten Instagramin ja Pinterestin, käyttöä. Toisaalta nykyään kuviin pystyy jo tilaamaan kuvaselostuksiakin, mikä laajentaa kuvapohjaisten kanavien käyttöä.

Useiden näkövammaisten mielestä sosiaalisten medioiden käyttäminen on helpompaa mobiililaitteilla kuin pöytäkoneilla, sillä tietokoneella keskusteluikkunat saattavat pompata esiin, mikä häiritsee sekä sisällön navigoimista että apuohjelmien käyttöä. Monet yritykset ovat erityisesti viime vuosina panostaneet saavutettavuuteen. Esimerkiksi Facebook, Google, LinkedIn, YouTube ja Microsoft ovat reagoineet asiakaspalautteeseen ja vammaisjärjestöjen vaatimuksiin esteiden poistamiseksi.

Sosiaalisen median käyttäminen nähdään yhteiskunnassamme yhtenä perusarvoista: se edistää avoimuutta, aktiivista keskustelua, osallistumista ja yhteistä tiedon rakentamista. Lisäksi sosiaalinen media tarjoaa uusia mahdollisuuksia oppia, viestiä ja tehdä töitä monenlaisille käyttäjäryhmille.

5. Kiinnitä huomiota visuaalisuuteen

Jotta viesti olisi mahdollisimman helppo lukea, kannattaa visuaalisuuteen kiinnittää erityistä huomiota. Sisältöihin tulisi valita helppolukuisia fontteja ja tekstikoko valita tarpeeksi suureksi. Eri elementtien tulee erottua hyvin toisistaan ja niiden sijoittelu kannattaa olla tarpeeksi selkeä, jotta lukija osaa yhdistää samaan kokonaisuuteen kuuluvat asiat toisiinsa.

Sisällön värikontrastien tulisi olla tarpeeksi suuria. Taustaväri kannattaa valita neutraaliksi, jotta muodostuu selkeä kontrasti pohjan päällä olevien elementtien kanssa. Lisäksi taustasta erottuva etuala helpottaa käyttäjiä näkemään sisällön paremmin.

Saavutettava paikkavarauspohja

Esimerkki saavutettavasta kuvasta, jossa puna-vihersokeus on otettu huomioon värien päälle lisätyillä symboleilla.

Erityisesti punaisen ja vihreän värin käyttämistä lähekkäin kannattaa välttää. Jos sisällössä kuitenkin haluaa käyttää punaista sekä vihreää väriä, kuten yllä olevassa paikkavarauskartassa, kannattaa värivaihtoehdot korostaa myös erillisillä symboleilla. Näin puna-vihersokeatkin pystyvät erottomaan, mitkä paikat on jo varattu ja mitkä ovat vapaina.

6. Tee navigoinnista helppoa

Yrityksen digitaalisesta sisällöistä kannattaa tehdä sellaisia, että niiden ulkoasu ja toiminta ovat mahdollisimman ennakoitavissa. Yhdelle sivustolle ei kannata laittaa liikaa informaatiota, sillä silloin sivun luettavuus heikkenee. Erityisryhmiin kuuluville saattaa aiheutua erilaisia hahmotusongelmia, jos sisältöä sekä toiminnallisuuksia on runsaasti ja se on hyvin monimuotoista.

Navigointia sekä rakenteen hahmottamista parantaa looginen ja hierarkisesti johdonmukainen otsikointi. Parhaimillaan pelkästään otsikoiden avulla saa sisällöstä hyvän käsityksen. Ruudunlukuohjelmaa käyttävät näkövammaiset voivat toimivan otsikoinnin avulla siirtyä kätevästi sivun osioista toiseen. Navigointia helpottaa myös selkeä kappalejako ja tarpeeksi suuren rivivälin käyttö. Hyvin navigoitavilla sivustoilla sisältöä pääse selaamaan hiiren lisäksi myös näppäimistöllä, jota monet apuohjelmat käyttävät. Hyviä vinkkejä esteettömien verkkosivujen tekemiseen löytyy www-sivut jokaiselle sopiviksi -oppaasta .

7. Tekstitä videot ja tarkista äänet

Videoihin kannattaa ehdottomasti lisätä tekstitykset, sillä useat kuulevatkin katsojat nauttivat videosisältöjä ilman ääniä. Tekstitystä tehdessä kannattaa editoida tekstien näkyvyys tarpeeksi pitkäkestoiseksi, jotta kaikki ehtivät lukea sisällöt. Olisi myös hyvä, että videot ja muut liikkuvat sisällöt olisi mahdollista keskeyttää, pysäyttää sekä piilottaa tarvittaessa. Automaattisesti käynnistyvät ääni- tai videotiedostot voivat aiheuttaa ongelmia ruudunlukuohjelmien ja motoristen apuvälineiden käyttäjille. Ne ovat myös hankalia käyttäjille, jotka kärsivät esimerkiksi keskittymisvaikeuksista.

Audiosisältöjen volyymiin ja äänenlaatuun kannattaa panostaa. Podcasteissa ja videoissa puheäänen tulisi erottua tarpeeksi selkeästi taustaäänistä ja suurta volyymin vaihtelua esimerkiksi tehosteiden kohdalla tulisi välttää mukavamman kuuntelukokemuksen luomiseksi.

8. Lisää kuvatekstit

Kuviin kannattaa lisätä selkeät kuvatekstit, sillä apuvälineitä käyttäville pelkällä kuva -sanalla otsikoitu teksti ei kerro mitään. Kun kuviin lisätään tiedot kuvassa esiintyvistä ihmisistä ja tapahtumista, myös näkövammaiset pystyvät saamaan niistä tarvittavan informaation.

Mikäli kuva tai graafinen elementti ei ole pelkästään koristekuva, vaan se sisältää lukijalle tärkeää tietoa, kannattaa kuvalle kirjoittaa alt-teksti eli vaihtoehtoinen kuvaus. Alt-teksti voi olla esimerkiksi ”Rakennusmies kiinnittämässä turvavaljaita ennen kiipeämistään katolle”. Jos tekstinä olisi pelkkä ”rakennusmies”, se ei anna paljoakaan informaatiota. Näkövammaisten liiton verkkosivuilta löydät hyvät ohjeet alt-tekstin tekemiseen.

9. Luo vuorovaikutteisia PDF-tiedostoja

Monet yritykset jakavat erilaisia oppaita usein pdf-tiedostoina. Usein tiedostot tallennetaan kuitenkin kuvamuotoisiksi pdf:iksi, joita ruudunlukuohjelmat eivät pysty lukemaan. Näkövammaisille sisältö toimii parhaiten, kun tiedostosta tekee vuorovaikutteisen pdf:n, joka on rakenteeltaan verkkosivumainen. Näin lukija pystyy navigoimaan ja lukemaan sitä tarvittaessa apuvälineen avulla. Lisätietoja vuorovaikutteisten pdf-tiedostojen tekemisestä löydät täältä .