Tekoäly visuaalisessa markkinoinnissa – case Midjourney

Vahva brändi on joka yrityksen kulmakivi. Sen täytyy edustaa, erottua ja puhutella. Näinpä ollen sen konseptointiin ja ylläpitoon käytetään huomattava määrä aikaa ja energiaa, ja niiden myötä rahaa. Mutta voisiko prosessia helpottaa tekoälyn avulla? Iso osa brändiä on sen visuaalinen ilme, jota varten tulee valita esimerkiksi värejä ja fontteja, sekä luoda graafisia ohjeistoja, jota noudattamalla sisällöt edustavat aina brändiä sisällöntuottajasta riippumatta. Voisiko tekoälyn valjastaa tuottamaan sisältöä liukuhihnalta pikkurahalla? Vastaus riippuu toki useammasta asiasta, mutta todennäköisesti ei.

Midjourney on yksi vahvimmista ja suosituimmista tekoälyistä, jolla kuvia luodaan. Se on edennyt jo viidenteen versioonsa ja pystyy tuottamaan todella aidon näköisiä kuvia, joita on vaikea erottaa valokuvasta. Sen kyky luoda myös tyylitellympää grafiikkaa on erinomainen, joten mahdollisuudet tuntuvat lähes rajattomilta. Kuitenkin ensimmäinen haaste, johon usein törmää on tekoälyjen epätasaisuus, jolloin yhtenä kertana voit lausua taikasanat ja saada huikeita kuvia, kun taas toisena yrität vaikka mitä eikä tulokset vakuuta. Pääsääntöisesti Midjourney luo teknisesti käyttökelpoisia kuvia, ettei niissä ole juurikaan enää esimerkiksi anatomisia virheitä, mutta se itsessään on vielä kaukana julkaisukelpoisesta kuvasta. Tekoäly ei myöskään tunne tuotteitasi, jotta se voisi luoda valmiita tuotekuvia, ja vaikka teoriassa sitä olisi mahdollista kouluttaa yrityksen omilla tuotekuvilla, vesittää se hieman perimmäisen tarkoituksen olla nopea ja tehokas ratkaisu.

On kuitenkin aina mahdollista, että osut kultasuoneen ja löydät tarkoituksiisi sopivan ”promptin”, eli juuri nuo taikasanat, jolla tekoälyä ohjeistetaan, ja saat Midjourneyn tuottamaan loputtoman virran juuri oikean näköistä sisältöä. Tai kenties tekoälyn käyttö yrityksen kuvituksessa on itsetarkoituksellista ja sopii brändiin ja toimialaan. Aina kannattaa kokeilla, mutta parhaimmillaan Midjourney on edelleen inspiraatiotyökaluna.

Midjourneytä kannattaa ehkä ajatella yhtenä ideasprintin jäsenenä, jolle voi heittää omia ideoita ja katsoa mitä vastauksia se tuottaa ja antaa sen taas ruokkia omaa mielikuvitusta eteenpäin ja ulos omasta peruskuplastasi. Se voi auttaa konseptoinnissa ja kirkastaa kenties hieman vielä puolikkaita ajatuksia jostain tietystä aspektista. Sillä voi luoda nopeasti vaihtoehtoisia visuaalisia tyylejä, joita voi A/B testata vaikka yrityksen sisällä, ennen kuin lähtee jatkojalostamaan konseptia.

Kaikki visuaalinen materiaali on eteenpäin suunnittelussa, vaikkei tekoälyn tuotokset ihan niitä valmiita, julkaisukelpoisia kuvia olisikaan. Ne voivat toimia pohjana graafisen ohjeiston luomisessa ja auttavat kommunikoimaan ideoita esimerkiksi sisällöntuottajalle, joka voi ottaa ideasta kopin ja toteuttaa sen sitten viimeisen päälle laadukkaasti ja jatkojalostaa konseptia eteenpäin muihinkin formaatteihin.

Toteutin muutaman testin aiheeseen liittyen;

Pyysin Midjourneylta kuvia toimistotyökaluista miellyttävällä väriteemalla, mutta se painotti sanaa ”työkalut” huomattavasti enemmän kuin sanaa ”toimisto”. (vapaasti käännetty englannista)

Kuva 1.

Uuteen yritykseen korvasin työkalut ”välineillä” ja muutin väriteeman ”tyylikkääksi” ja ”moderniksi”, jolloin sain toki varsin tyylikkäitä kuvia toimistosta, mutta ilman mitään selkeää kohdetta tai subjektiivia.  

Kuva 2

Sitten kokeilin luoda tyylikkäitä tuotekuvia jostain sopivan yleismaailmallisesta, kuten saippuasta. Kaikki kuvat täyttivät teknisesti tehtävänsä, mutta halusin enemmän luovaa kontrollia esimerkiksi kuvakulman suhteen.

Kuva 3

Yritykseni muuttaa kameran kuvakulmaa ei tuottanut juuri tuloksia, mutta yhteen kuvaan Midjourney laittoi myös kameran, joka antoi minulle uuden idean, jota voin käyttää myöhemmin jossain projektissa, ja tuskin olisin sitä keksinyt ilman tätä koetta.

Kuva 4

Toiseksi viimeiseen testiin halusin erilaisen tunnelman. Oma lähestymistapani on usein ”tumma ja tyylikäs”, mutta halusin kokeilla jotain kirkasta ja raikasta, ja Midjourney toimitti ja ruokki taas mielikuvitustani ja omaa visuaalista kirjastoani.

Kuva 5

Lopuksi halusin luoda hyvin tietynlaisen kuvan ja annoin Midjourneylle tarkat ohjeet kuvan sisällöstä. Tulokset olivat melkein sitä mitä hain, mutta jäivät kuitenkin vielä kriittisesti alle riman ja yksi kuvatekoälyjen heikkouksista, eli tekstintuottaminen, nousi esille kun sanan ”soap” kirjoitus ei ottanut onnistuakseen.

Kuva 6

Tekoäly tarvitsee vielä melko paljon kädestä pitelyä ja yritys-erehdys -tyylistä kokeilua. Liian lavea kuvailu antaa hyvinkin geneerisiä kuvia, siinä missä hyvin tarkan kuvauksen antaminen vaatii ensinnäkin sen, että käyttäjä tietää tarkalleen mitä haluaa ja vielä sen, että Midjourney onnistuu tulkitsemaan promptista oikeat asiat oikealla painoarvolla, mikä on usein haastavaa. Mutta kun tietää edes vähän mitä voi odottaa, aina kannattaa kokeilla ja ottaa Midjourney osaksi luovaa tiimiä!

Sinua saattaisi kiinnostaa tulossa oleva koulutuksemme!

Lue myös aiemmat kirjoituksemme aiheesta: