Puolen vuoden harjoittelujakso löytyi harjoitteluhaun kautta
Nyt on melkein puoli vuotta vierähtänyt Kuululla harjoittelussa, ja on aika vähän kerrata, että miten tähän päädyttiin.
Löysin Kuulun ensimmäisen kerran viime keväänä. Koulusta annettiin tehtäväksi löytää alan avoimia työpaikkoja. Siinä etsiessäni löysin Kuulun avoimen harjoittelun paikan, ja ajattelin: “Jos nyt hakisin oikeasti töitä, niin tuonne hakisin”. Siitä lähtikin idea hakea työharjoitteluun Kuuluun Oulun toimistolle.
Mitä halusin harjoitteluajalta?
Tiesin jo mitä harjoittelulta haluan: kaipasin haastetta. Jos totta puhutaan, ei siellä koulunpenkillä ihan kaikkea opi. Ja sen takia mahdollisen harjoittelupaikan etsintä oli jo pyörinyt mielessä. Halusin päästä näkemään alusta loppuun, miten oikeita projekteja toteutetaan työelämässä. Testaamaan ja kasvattamaan taitojani.
Miten sain paikan ja miten homma eteni
Laitoin Kuululle avoimen hakemuksen, sillä yrittänyttä ei laiteta, ja vaikka sieltä ei kuuluisi mitään, ainakin olin yrittänyt. Vastaus tuli yllättävänkin pian. Sitten piti paniikissa alkaa tekemään esittelyvideota ja vastaamaan sähköposteihin. Sain kutsun tulla käymään Kuululla, ja harjoittelu sovittiin alkavaksi syyslukukauden alussa.
Kuulu on ensimmäinen työharjoittelupaikkani tällä alalla, enkä tiennyt täsmälleen mitä odottaa. Osuvan harkkapaikan olin kuitenkin valinnut.
Harjoitteluaikana aukesi uusi tekemisen maailma
Kuululla on auennut ihan uusi maailma tekemiseen. Nyt on mielessä pienet yksityiskohdat, mitä ei aikaisemmin tiennyt olevankaan. Kuten kansiorakenteet, ja miten tiedostoja kannattaa nimetä. Asiat mitkä ovat alalla varmaan jokapäiväisiä itsestäänselvyyksiä, mutta joita ei koulussa kukaan hoksaa mainita.
Olen nähnyt myös tuotantoprosessin vaiheita, mistä en ennestään tiennyt tai mitä en ollut päässyt tekemään koskaan aikaisemmin.
Kuululla on päässyt testaamaan itselle uusia editointimenetelmiä, ohjelmia, tuotannon vaiheita. Olen saanut kysellä kameroista, linsseistä ja asetuksista. Olen jopa oppinut uusia asioita ihan vaan tietokoneista, mikä ei sinällään ole hurjaa, enhän koskaan ole ollut mikään tekniikan ihmelapsi.
Asiakkaiden kanssa toimimistakin on tullut kokeiltua.
Uusia haasteitakin on koettu, mikä löytyi myös toivelistaltani. Välillä olisi ehkä toivonut että joku pitää kädestä, kun taas joskus on tuntunut ihan kivalta päästä itse kokeilemaan ja ratkaisemaan pulmia. On myös tuntunut erityisen hienolta, kun on käyttänyt jotain uutta itse oppimaansa tietoa ongelman ratkaisemiseen. Ja että sitä luottoa on ollut työnantajankin puolesta, ja minulle on uskallettu antaa vastuuta ja omia projekteja hoidettavaksi. Ja ehkä se totuus juuri on, että tekemällä itse, asiat oppii parhaiten.
Ja jos tulevaisuutta miettii, ehkä kasvua on tapahtunut myös siinä, ettei pelkää sanoa, jos jotain ei heti osaa, tai jos tarvitsee apua. Työkaverit ovat olleet aina valmiita auttamaan. Vaikka sitä samaa asiaa pitäisi kysyä useammankin kerran.
Täällä olen päässyt tekemään projekteja alusta loppuun, sekä parantamaan taitojani esimerkiksi editoinnin puolella. Eli juuri sitä mitä toivoinkin. Oikeaa tekemistä.
Harjoitteluaika oli loistava kokemus!
Kaiken kaikkiaan työharjoittelu Kuululla on ollut loistava kokemus. Pääsin tekemään niitä juuri minua kiinnostavia hommia, ja opin ihan valtavasti uusia asioita. Täältä sai tukea tekemiseen, ja pääsi testaamaan ja kasvattamaan omia taitoja ihan uudella tavalla.
Oman alani olen kyllä löytänyt, ja Kuululla se tunne on vahvistunut entisestään. Nyt kun työharjoittelujakso päättyy, voin todeta että hyvillä fiiliksillä jatketaan eteenpäin sinne missä seuraavat haasteet odottavat.
Kiitos Kuulu, Oulun tiimi, ja sen sisällä visuaalinen tiimi, jotka mahdollistivat tämän kokemuksen, ja päästivät minut mukaan joukkoon.
