Yrityksen kannattavan liiketoiminnan edellytyksenä ovat tyytyväiset asiakkaat. Asiakastyytyväisyys taas pohjautuu laadukkaaseen asiakaspalveluun. Asiakaspalvelun laadun taso riippuu puolestaan työntekijöiden työmotivaatiosta. Mitä motivaatio sitten on ja miten sitä on kirjallisuudessa kuvailtu? Kirjoitin graduni aikanaan kyseisestä aiheesta, ja nyt haluankin kertoa perusteita motivaatioon ja sen syntymekanismeihin.
Motivoituminen ei ole sattumaa
Sana motivaatio on johdettu latinankielisestä, liikkumista tarkoittavasta sanasta movere (1). Tämä heijastaakin sen ajatuksen, ettei motivaatio ole pysyvä ja annettu tila, vaan siihen vaikuttavat lukuisat ulkoiset ja sisäiset tekijät. Tunnistat varmasti itsekin ne hetket, jolloin olet ollut erityisen motivoitunut. Ja toisaalta aikoja, jolloin motivaatiota on ollut vaikea löytää. Motivoituminen tapahtuu siis aina jostakin syystä, eikä se ole sattumaa.
Motivaatiota kuvataankin usein hyvin monimutkaiseksi ja dynaamiseksi prosessiksi, joka on yhdistelmä ihmisen persoonallisuutta, tunteellisuutta ja järkiperäisiä tekijöitä. Motivaatiota voidaan kuvata myös toiminnan ärsykkeeksi, joka saa ihmisen tavoittelemaan erilaisia päämääriä. (2) Motivaatio onkin juuri se näkymätön voima, joka saa nousemaan ylös sängystä päivä toisensa jälkeen ja puskemaan eteenpäin välillä jopa haasteellisissa olosuhteissa.
Sosiaalisen ympäristön merkitys
Myös sosiaalinen ympäristö vaikuttaa vahvasti motivoitumisprosessiin (2). Mielestäni sosiaalisen ympäristön merkitys motivaatioon onkin yksi keskeisimmistä tekijöistä työpaikoilla. Esimerkiksi työyhteisöllä ja sen vuorovaikutuksella on erittäin suuri vaikutus yksilön työmotivaatioon. Onko ilmapiiri kannustava, anteeksiantava ja hedelmällinen? Saammeko toimia hyödyntäen omia vahvuuksiamme, ja samalla kokea onnistumisen riemua?
Tukehduttava, valituksia kaikuva ja kriittinen työympäristö ei puolestaan toimi motivaation kasvualustana. Näissä tilanteissa henkilöstöä pyritäänkin motivoimaan erilaisilla ulkoisilla palkkioilla, jotta työteho pystyttäisiin säilyttämään. Motivoitunut työntekijä tekee intohimoisesti työtään tarvitsematta jatkuvia ulkoisia motivaattoreita – tehokkuus kumpuaa hänestä itsestään sisäisenä motivaationa.
Arvojen merkitys
Myös arvot liitetään nykypäivänä yhä useammin mukaan motivaation kuvaukseen (2). Yritykset korostavat nykypäivänä yhä enemmän omia arvojaan, ja liittävät ne osaksi arjen tekemistään. Siksi onkin entistä tärkeämpää, että työntekijä tuntee arvot omikseen ja pystyy samaistumaan niihin – tämä luo pohjaa sisäiselle motivoitumiselle. Jos yrityksen arvot ovat kaukana työntekijän omista arvoista, tai yritys ei toimi arvojensa mukaisesti, on henkilöstön motivoituminen työhönsä vaikeaa.
Miten tämä tieto hyödyttää organisaatioita? Kannattaa tuoda yrityksen arvot näkyviksi ja pyrkiä löytämään niihin sitoutuvia työntekijöitä. Ei kannata myöskään olettaa, että henkilöstö muistaa arvot ja niiden varaan rakennetut toimintamallit. Muistuta niistä säännöllisesti, jotta henkilöstö pystyy tarvittaessa löytämään syvällisempää merkitystä työlleen. Tällä tavoin voidaan rakentaa pitkäjänteisesti edellytyksiä henkilöstön työmotivaation ylläpitämiseksi.
Monesti ajatellaan, että parhaina henkilöstön motivaattoreina toimivat korkea palkka, bonukset ja muut palkkiojärjestelmät. Tämänkaltaiset ulkoiset motivaattorit toimivat usein kuitenkin vain hetkellisesti menettäen jossakin kohdassa merkityksensä. Huomiota kannattaa kiinnittää ensin pidempiaikaisiin rakenteisiin, kuten arvojen mukaiseen tekemiseen, juuri oikeiden työntekijöiden löytämiseen ja kannustavan ilmapiirin luomiseen. Näiden asioiden yhdistyessä syntyy motivaation tila, jossa henkilöstön sisäinen palo synnyttää ensiluokkaista asiakaskokemusta.
Kiinnostaako yhteistyö Kuulun kanssa? Ota yhteyttä ja katsotaan mitä voimme tehdä yhdessä!
Lähteet:
- Ruohotie 1998, 36-37.
- Jaakkola&Liukkonen 2002b, 13-14.