Kaikki, mitä me näemme, on valon ansiota. Ilman valoa emme näkisi mitään, vain pelkkää mustaa. Kuva muodostuu siis valosta, joka on yksi tärkeimmistä tekijöistä hyvälle kuvalle – onpa sitten kysymyksessä video tai valokuva. Hyvin usein valon tarve laiminlyödään, mikä aiheuttaa tärähtäneitä kuvia ja kohinaa videossa. Eli laatu kärsii huomattavasti. Vallitsevalla valolla pärjää toki useimmiten, kunhan sitä on riittävästi ja sitä osataan käyttää oikealla tavalla.
Valon ominaisuudet, voimakkuus, suunta, pehmeys, väri ja varjot, ovat keskeiset seikat, jotka vaikuttavat kuvan laatuun ja sen luomaan tunnelmaan.
Valon voimakkuus
Se, että valoa tulee olla riittävästi, ei tarkoita sitä, että kaikki valot pitäisi olla päällä. Kannattaa kiinnittää huomiota valon voimakkuuteen ja pehmeyteen. Useimmissa valaisimassa on voimakkuuden säätö, jolla voidaan nostaa tai laskea valon tehoa. Jos valossa ei ole säädintä, voidaan valoa siirtää kauemmaksi tai lähemmäksi voimakkuuden muuttamiseksi. Valoon voidaan myös kiinnittää soft box tai käyttää diffuusio kalvoja , joilla saadaan luotua pehmennetty ja tasainen valo ja pehmeitä varjoja. Voimakkaalla valolla ilman softeja saadaan taas jyrkkiä varjoja aikaiseksi. Tätä voidaan hyvin hyödyntää dramaattiseen valaisuun.
Valon suunta
Valon suuntaan kannattaa kiinnittää huomiota. Sillä voidaan vaikuttaa kuvan syvyysvaikutelmaan, joka luo kuvaan tunnelmaa. Valoa voidaan suunnata edestä, takaa, sivuilta, ylä- ja alakulmasta. Myötävalo eli kuvattavasta suunnasta tuleva valo tekee kuvasta usein lattean, joka syö syvyysvaikutelmaa. Kun muutetaan kuvaussuunnan ja valon suunnan eroa yli 90 astetta, saadaan syvyysvaikutelmaa kasvatettua. Sivuvalo , joka tulee kuvaussuunnan sivusta, luo varjoja. Kuvan syvyysvaikutelma on heti voimakkaampi. Vastavalo , eli valonlähdettä kohti kuvaaminen, on haastavampaa, mutta sillä saadaan kuvaan voimakas syvyyden tuntu. Yhdistämällä useampaa valoa eri voimakkuuksilla saadaan hyvä lopputulos.
Valon väri
Värilämpötila, valkotasapaino ja värikalvot ovat seikkoja, joilla voidaan vaikuttaa valon väriin.
Eri valonlähteillä on jokaisella oma värilämpötila, mikä kannattaa ottaa huomioon kuvattaessa. Värilämpötilan yksikkö on kelvin. Yleisimpiä kelvinlukemia, esim. hehkulampun värilämpötila, on 2700 K. Julkisissa tiloissa olevat loisteputkilamput 4000 K, kynttilä 1000 K ja päivänvalo 5500 K.
Valkotasapaino on kamerassa ominaisuus, jolla voidaan ottaa valkoisesta pinnasta valkoisen värin tasapaino, eli se laskee kameraan oikean kelvinarvon. Näin saadaan värit toistumaan neutraalina. Valkotasapaino voidaan myös muuttaa kamerasta manuaalisesti, jolloin voidaan valita tietty kelvinlukema.
Värikalvoilla voidaan kääntää kylmää valoa lämpimäksi ja päinvastoin. Kalvoja on saatavissa lukuisia eri sävyjä, joilla voidaan tehdä tehostevärejä ja hakea tiettyä tunnelmaa kuvaan.
Kolmepistevalaisu
Kolmepistevalaisu on valaisun peruslähtökohta. Siihen kuuluvat päävalo, jolla valaistaan kohde hieman sivusta. Tasoitusvalo , jolla pehmennetään päävalon luomia varjoja. Tasoitusvalo suunnataan toiselta puolelta kohdetta ja se on pehmeämpi ja himmeämpi kuin päävalo. Takavalo , joka tulee kohteen takaa viistosti päävalon kanssa ristiin. Takavalo antaa piirtoa kohteelle ja irrottaa sen taustasta. Kolmepistevalaisulla pääsee todella pitkälle ja se on helppo rakentaa.
Kaipaatko apua yrityskuvien ottoon? Me sekä koulutamme kuvaamisesta että kuvaamme. Ota yhteyttä ja kerro, miten voisimme auttaa!
