Miten digimarkkinointia kannattaa mitata? Se mitä kannattaa mitata ja millaista painoarvoa millekin mittarille kannattaa antaa, riippuu mm. liiketoiminnan tavoitteista, kanavapaletista, kuinka pitkästä ajanjaksosta puhutaan ja paljonko rahaa on käytettävissä. Digimarkkinoinnin mittaamiseen kannattaakin rakentaa suunnitelma, jolloin on helpompi peilata onnistumista.
Tiedä mitä aiot mitata
Markkinointityössä tilanne on usein se, että lähdetään toteuttamaan suunnitelmia innolla heti ja valmista pitäisi tulla huomenna. Viimeistään mittaussuunnitelman puute tulee esiin silloin, kun on aika analysoida tuloksia. Emme voi tietää miten meni, jos ennen projektin liikkeelle laittoa emme ole päättäneet, miten määritämme onnistumisen. Lisäksi ongelmia tulee usein siitä, että verkkosivuanalytiikkaa ei ole määritetty mittaamaan asioita, joista olisi aitoa hyötyä päätöksenteossa. Konversioseuranta on esimerkki analytiikkamittarista, joka ei analytiikan perusasennuksen myötä ole käytössä vaan vaatii räätälöidyn asennuksen. Kun rahanarvoiset mittarit puuttuvat, perustuu päätöksenteko mutuun ja pehmeisiin mittareihin.
Kaikki alkaa nykytilan arvioimisella. Kun tiedämme, mikä tilanne on nyt, on helpompi peilata onnistumisia ja kehityskohtia tulevaisuudessa.
- Millä tavalla nyt mitataan ja mitä?
- Miten tietoa tällä hetkellä hyödynnetään?
- Kuka tietoa tarvitsee?
- Mikä on yritykselle tärkeää?
Kun nykytilanne on selvillä, lähdetään miettimään tavoitteita ja millaista tietoa tarvitaan, jotta tiedetään ollaanko niihin päästy. Mittaamista suunnitellessa voi olla hyvä idea osallistaa muitakin kuin työkseen markkinointia tekeviä. Muiden asioiden parissa työskentelevillä voi olla virkistäviä näkökulmia siihen, mikä itse asiassa on tärkeää tietoa ja mittaussuunnitelmaa voi mukauttaa palvelemaan muitakin kuin markkinoijia.
Mainonnan mittarit ovat usein ns. pehmeitä mittareita kuten impressioita, klikkejä tai videon katseluita. Verkkosivuanalytiikka on usein kuitenkin se työkalu, josta on mahdollista saada aidosti tärkeää tietoa siitä, kuinka moni verkkosivukävijöistä konvertoituu. Verkkosivuanalytiikka vaatii kuitenkin myös kustomointia, ennen kuin kaikkia tärkeitä asioita voi alkaa mitata. Analytiikan remontointi vaatii jonkin verran aikaa ja rahaa, mutta panostus kannattaa. Kun analytiikka on kunnossa, tietoon voi luottaa ja tarvittavat mittarit löytyvät helposti.
Milloin mitataan ja kuka tietoa analysoi?
Riittääkö mittauspisteeksi kerran vuodessa vai pitäisikö mittareita seurata esimerkiksi kuukausitasolla? Entä kuka vastaa tiedon läpikäynnistä ja analysoimisesta ja ehdottaa toimenpiteitä, jos analytiikan perusteella sellaiset ovat tarpeen? Moni omistakin asiakkaistani on ns. jatkuvaa tekemistä, jolloin markkinointitoimenpiteet pyörivät lähes keskeytyksettä ympäri vuoden. Tavoitteiden ja KPI-mittariston sparrailu yhdessä asiakkaan kanssa esimerkiksi vuosittain antaa konkreettisen pohjan tekemiselle. KPI-mittaristo auttaa näkemään, jos jokin osa-alue suorittaa huonommin ja vaatii korjaustoimenpiteitä. Toisaalta jos jokin osa-alue taas toimii erityisen hyvin, voidaan siirtää panostuksia sinne, missä niitä tarvitaan.