PÄIVITETTY 7.9.2017
Lapset viettävät verkossa varmasti jo puolet elämästään, eivätkä he samaan tapaan erittele verkossa tapahtuvaa viestintää ja reaalielämässä tapahtuvaa viestintää kuin me aikuiset. Verkossa tapahtuva kiusaaminen on kuitenkin kuuma aihe. Koska olemme käyneet puhumassa asiasta joissakin kouluissa, jaamme näkökulmia blogiimmekin.
Lasten internetin käytön aloittaminen aikaistuu vuosi vuodelta. 19 prosenttia 0–3-vuotiaista käyttää nettiä, mutta 4–6- vuotiaista jo reilusti yli puolet eli 58 prosenttia. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä varmemmin hän käyttää sosiaalisen median ja verkon palveluja useita kertoja päivässä, kertoo Lapset netissä – Puheenvuoroja lasten ja nuorten netin käytöstä ja riskeistä -julkaisu. Mikkelin alueen kouluissa teetetyn tutkimuksen mukaan 80 prosenttia nuorista käyttää sosiaalista mediaa päivittäin ja heistä 70 prosenttia viihtyy somen parissa tunnin tai enemmän päivässä (Lähde: Harto Pönkä, Sosiaalisen median katsaus 02/2015 .)
Kuvasta puuttuvat vuonna 2017 vallitsevat kovat hitit, kuten Musically ja Momio .
Kysyessäni noin 300 alakouluikäisen vanhemmalta oululaisessa koulussa 6.9.2017 kenen lapsi EI KÄYTÄ jotakin sosiaalisen median kanavaa, vain kolme aikuista nosti kätensä pystyyn. Kyseessä oli siis 7–12-vuotiaiden lasten vanhemmat.
Sosiaalinen media on lasten ympäristö siinä, missä koulu, pelihallit ja tanssisalitkin!
Lähde: Harto Pönkä, Sosiaalisen median katsaus 02/2015.
Sukupuolten välinen ero lasten ja nuorten verkkokäyttäytymisessä on Lapset netissä -julkaisun mukaan selkeä. Tytöt viettävät verkossa selkeästi poikia enemmän aikaa sosiaalisen median parissa. Tytöille tärkeää on omien arkisten kokemusten ja kuvien jakaminen oman verkoston ja kaveripiirin sisällä. Henkilökohtainen viestintä omien ystävien kesken korostuu. Pojat puolestaan julkaisevat sisältöä laajemmalle yleisölle esimerkiksi YouTuben kautta videoina. Pojille tärkeää on tiedon välittäminen verkossa sekä ryhmän sisäinen kilpailu ja haastaminen. Siinä missä tytöt viihtyvät sosiaalisen median kanavien parissa, kuluttavat pojat aikaansa tyttöjä enemmän digitaalisia pelejä pelaten.
Vanhemman on tunnettava lapsen käyttämät kanavat ja tiedostettava sosiaalisen median ja internetissä toimimisen varjopuolet, jotta lasta voi ohjeistaa toimimaan verkossa turvallisesti. Vanhemmat haluavat luonnollisesti tietää, missä lapsi milloinkin kulkee ja kenen kanssa hän aikaansa viettää. Saman pitäisi päteä myös verkkokäyttäytymiseen ja sosiaaliseen mediaan!
Opettele käyttämään somea itse
Valitettavan usein kuulemme, kuinka vanhemmat eivät tiedä tai osaa selvittää, missä heidän lapsensa viettävät aikaansa verkossa. Sosiaalisen median kanavia ja yhteisöpalveluja on satoja, mutta lapsen tietokoneen ja älypuhelimen käyttöä seuraamalla jokainen vanhempi voi kontrolloida lapsen verkkokäyttäytymistä. Tärkeää on myös tiedostaa eri palveluiden käyttöehdoissa asettamat ikärajat ja vaatia lapselta niiden noudattamista. Olisi hyvin tärkeää opetella itse käyttämään kyseisiä palveluita, jotta voidaan auttaa lasta ongelmatilanteissa sekä ennalta jo esimerkiksi yksityisyysasetuksissa . On selkeä harhaluulo, että lapset osaisivat käyttää näitä kanavia sujuvasti jo luonnostaan. Peruskäyttö onnistuu, mutta pienet yksityiskohdat jäävät huomaamatta. Yksityisyys- ja paikkatietoasetukset tulee huolehtia kuntoon aikuisen kanssa.
Muista opetella kuvien ja julkaisujen poistaminen itse, jotta voit paniikkitilanteessa nopeasti auttaa lastasi poistamaan kuvia tai julkaisuja.
Suomalaislasten yleisin riski verkossa ja sosiaalisessa mediassa on kommunikointi ennestään tuntemattomien ihmisten kanssa. Lapset netissä -julkaisun mukaan yli puolet suomalaisista on tavannut ennestään tuntemattoman nettituttavuuden myös kasvokkain. Varsinaiset vaaratilanteet näyttävät olevan kuitenkin suhteellisen harvinaisia, mutta sitäkin vaikeampia, jos ne todellistuvat.
”EU Kids Online -aineiston tarkempi analyysi kaikkien 25 maan osalta paljastaa, että tietynlainen nettikäyttäytyminen lisää tutkimukseen osallistuneiden vanhempien lasten pyrkimystä hakea itse kontakteja netistä. Tällaisia ovat netin huomattava käyttömäärä, netin käyttäminen kodin ulkopuolella ja nettiaktiviteettien määrä, kun taas vanhempien nettivalvonta vähentää vieraskontakteja .” – Lapset netissä julkaisu
Verkkokiusaaminen ja koulukiusaaminen ovat kasvussa, kertoi oululainen koulupoliisi Merja Rasinkangas Oulussa järjestetyssä verkkokiusaamista käsittelevässä vanhempainillassa 24.3.2015. Verkkokiusaamisessa on erityispiirteitä, jotka tekevät siitä lapselle ja nuorelle erityisen hankalan asian kohdata. Vanhemmille ja muille lapsen elämässä oleville aikuisille verkkokiusaamiseen puuttuminen voi olla haastavaa.
Hiljainen sosiaalinen eristäminen
Verkossa, etenkin sosiaalisen median kanavissa, hiljainen sosiaalinen eristäminen on melko vaivatonta. Verkossa kiusaaja voi levittää kiusattua koskevia kielteisiä viestejä muille ihmisille ja vaikuttaa näiden käsityksiin ilman, että kiusattu itse ymmärtää, mitä on tapahtumassa.
Tyypillisesti tätä tapahtuu paljon WhatsAppissa, kun yksi jätetäänkin ryhmästä pois. Toinen vähän samankaltainen toiminta on, kun tiettyjä kavereita tägätään kuviin ja toiset jätetään tahallisesti pois. Tämä on hyvin epäsuoraa eristämistä, mutta sosiaalisesti merkittävää. Tytöt käyttävät tätä tapaa paljon siinä kohden, kun laittavat kuvia kaveriporukasta ja kirjoittavat kuvan alle ”Mun rakkaan @sejase @sejase” ja joku jätetään pois.
Anonymiteetti
Verkossa nimimerkin tai anonymiteetin taakse suojautuessa madaltuu arvostelukyky ja kynnys kiusata toista. Kiusaajat eivät näe uhrinsa välitöntä reaktiota tai pahaa mieltä ja siksi eivät välttämättä ymmärrä tekojensa vaikutuksia kiusattuun. Siksi kiusaaminen verkossa ei aiheuta kummoisia omantunnontuskia.
Viestinnän laaja leviävyys
Kun perinteinen kiusaaminen yleensä rajoittuu yhteisöihin, kuten kouluun tai urheilujoukkueeseen, verkkokiusaamista saattaa todistaa hyvinkin laaja yleisö. Viestien vastaanottajat voivat halutessaan muutamalla näppäilyllä levittää viestiä eteenpäin omille kavereilleen ja nämä taas edelleen. Kun lapsi eristetään esimerkiksi WhatsApp-ryhmästä, eristäminen näkyy pahimmillaan kymmenille ja sadoille muillekin lapsille.
Internetin ”pitkä muisti”
Kiusaamiseen liittyvä materiaali, kuten kuvat, viestit ja videot, voivat jäädä elämään verkossa. Vaikka kiusaamiseen tähtäävä aineisto olisikin poistettu internetpalvelusta palveluntarjoajan toimesta, aineisto on saattanut joutua jo yksityisten ihmisten omille kotikoneille tai mobiililaitteille ja sitä kautta päätyä jo useille eri sivustoille. Jos törkyviestejä on kirjoitettu omalla nimellä esimerkiksi YouTubeen, Google löytää ne kyllä ne myöhemminkin. Kun lapsi hakee kesätöitä joskus myöhemmin, olisi mukava, jos Googlesta löytyvät tiedot olisivat enemmän positiivisia kuin negatiivisia.
Valvonnan puute
Vaikka useimmissa nuorten suosimissa yhteisöissä on valvontaa, se tukeutuu useimmiten nuorten omiin ilmiantoihin kiusaamisesta tai muusta arveluttavasta aineistosta.
Tavoittavuus
Kiusattu on tavoitettavissa mihin aikaan vuorokaudesta tahansa paikasta riippumatta. Toki kiusattu voi sulkea mobiililaitteensa ja lopettaa internetin käytön, mutta tämä ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu.
Miten verkkokiusaamista voi ennaltaehkäistä?
Tärkein askel verkkokiusaamisen kitkemiseen on olla tietoinen oman lapsensa verkkokäyttäytymisestä. Selvitä, missä kanavissa, millä nimimerkillä ja mitä sisältöä tuottaen lapsesi viettää aikaa verkossa. Pyri tutustumaan lapsesi kaveripiiriin myös verkossa: ovatko kaverit samat verkossa kuin vaikkapa koulussa? Lapsen verkkokäyttäytymisen jatkuva seuranta ja siitä avoimesti lapsen kanssa keskusteleminen osana muuta kuulumistenvaihtoa auttaa pysymään kärryillä lapsen elinympäristöstä verkossa.
Lapsen ja nuoren kanssa on hyvä puhua etukäteen ristiriitatilanteista verkossa. Määrittäkää yhdessä säännöt sille, voiko tuntemattomien kanssa keskustella ja missä menevät lapsen ja nuoren omat rajat verkossa tapahtuvaan kanssakäymiseen. Mitä teidän perheessänne sovitaan ajankäytöstä ja käytöksestä verkossa? Kysy ja kuuntele: miten lapsi itse kokee internetin ja sosiaalisen median hyvät ja huonot puolet?
Vanhemman on myös hyvä tarkastella omaa toimintaansa sosiaalisessa mediassa. Millaista sisältöä itse jaat? Kysytkö lapseltasi lupaa häntä koskeviin päivityksiin tai kuvajulkaisuihin? Saako lapsesi julkaista kuvia tai tekstejä sinusta tai ystävistään?
Vanhempien vastuu lasten somen käytöstä herättää paljon tunteita. Ei ole ollenkaan selvää, mitä lapsi verkossa tekee, mutta vanhempi tuntee, ettei voi myöskään lukea lapsensa viestintää. Viestinnän seuraaminen on kuitenkin äärettömän tärkeää. Kilteimmätkin lapset sortuvat mokiin somessa ihan jo senkin takia, koska he eivät tiedä, mitkä olisivat hyviä tapoja toimia. Kysyin Twitterissä yleistä mielipidettä vanhemmilta, miten he seuraavat lastensa viestintää. Vastauksia tuli 106 kappaletta.
Mitä tehdä, kun kohtaat verkkokiusaamista?
Suurin ongelma lienee kielenkäyttö. Helpoin ohje lapselle on, että jollet tykkää jostakin kanavasta, mene seuraavaan. Jollet tykkää jostakin kuvasta, lähde pois. Jollei ole mitään positiivista sanottavaa, ole mieluummin hiljaa. Jokainen aikuinen voi käydä katselemassa esimerkiki YouTube-kanavien videoiden alla käytävää keskustelua. Instagramista löytyy myös tuhansien lapsien julkisia profiileita (yksityisyysasetukset ovat hukassa tai niistä ei välitetä) ja heidän kuviensa alla käytävää keskustelua voi käydä seurailemassa. Tulet shokeeraantumaan, jos yhtään jaksat seikkailla pidemmälle. Kielenkäyttö on julmaa ja rumaa monin paikoin. Jolleivat vanhemmat ole ohjeistaneet nettikielenkäyttöä, malli otetaan muilta.
Pyydä lastasi esittelemään somekanavien suosikkiseurattavat tai mahtavimmat tyypit. Anna lapsen innostua ja kertoa sinulle enemmän tekemisistään. Näin pääsette keskustelemaan ja lapsi ymmärtää, että vanhempi on kiinnostunut myös hänen verkkotekemisistään.
Jäikö jokin asia viellä mietityttämään? Ota yhteyttä ja katsotaan mitä voimme tehdä yhdessä!
