Tekoälystrategia yritykselle

Yrityksen työntekijät käyttävät jo ChatGPT:tä, Copilotia ja muita tekoälytyökaluja. Yksi tekee niillä tekstiluonnoksia, toinen analysoi aineistoja ja kolmas rakentaa omia tekoälyavustajia. Mutta kuka päättää, mitä työkaluja organisaatiossa saa käyttää, mitä tietoja niihin voi syöttää ja miten tekoälyn hyödyntämistä kehitetään yhteisesti?

Tämä kysymys nousi esiin myös Kuulun tekoälykoulutuksessa, johon osallistui yli 60 viestinnän ammattilaista. Monessa organisaatiossa haaste on tuttu: aikaa on vähän, vastuuhenkilö puuttuu ja tekoälyn käyttöönotto etenee yksittäisten innostuneiden työntekijöiden varassa.

Suosittelemme, että tekoälyn hyödyntämisen kokonaisvastuu on organisaation johdolla. Käytännön koordinointiin tarvitaan nimetty vastuuhenkilö, selkeät pelisäännöt ja suunnitelma siitä, miten tekoäly saadaan hyödyttämään koko organisaatiota. Tämä onnistuu myös pienessä yrityksessä ilman raskasta hallintomallia.

Tässä oppaassa käymme läpi tekoälystrategian rakentamisen, tekoälyn käytön vastuut ja yhteisten pelisääntöjen laatimisen. Saat myös muokattavan tekoälypolicy-pohjan oman organisaatiosi käyttöön.

Tekoälyn käyttö yleistyy, mutta yhteiset käytännöt puuttuvat monelta

Suomalaisissa yrityksissä hyödynnetään tekoälyä jo laajasti. Käyttöönoton suunnitelmallisuus ei kuitenkaan ole kehittynyt yhtä nopeasti.

Tilastokeskuksen vuoden 2025 tutkimuksen mukaan vain 15 prosenttia vähintään 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä oli dokumentoinut tekoälyn käyttöön liittyviä ohjeita, käytäntöjä tai toimintatapoja. Yrityksen koko vaikuttaa dokumentoinnin yleisyyteen:

Lähde: Tilastokeskus, Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2025.

Työterveyslaitoksen tammikuussa 2026 julkaiseman tutkimuksen mukaan 51 prosenttia vähintään 10 henkilön yrityksistä käytti tekoälyä. Tekoälyä käyttävistä yrityksistä vain 17 prosentilla oli erillinen tekoälystrategia. Generatiivista tekoälyä käyttävistä yrityksistä alle puolet oli tarjonnut henkilöstölleen koulutusta sen käyttöön.

Myös kevään 2026 pk-yritysbarometri kertoo käyttöönoton haasteista. Tiedon tai osaamisen puute oli tekoälyn hyödyntämisen este 44 prosentille vastaajista, tietoturvahuolet 29 prosentille ja ajanpuute 20 prosentille.

Nämä tutkimukset kuvaavat asiaa eri näkökulmista. Yhteinen havainto on silti kiinnostava: työntekijät käyttävät tekoälyä, mutta organisaatiot etsivät vielä tapoja johtaa ja kehittää käyttöä.

Entä suuret organisaatiot?

Suuremmissa yrityksissä on useammin yhteisiä ohjeita, mutta sekään ei tarkoita, että tekoälyn käyttö olisi kokonaan hallinnassa.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Markkinoinnin tila 2026 -tutkimuksessa 52 prosenttia yrityksistä ilmoitti toteuttavansa tekoälykokeiluja vain hyväksytyissä yritysjärjestelmissä. Toisaalta 21 prosenttia salli kokeilut ilman yhteistä toimintamallia. Tutkimuksen mukaan kolmannes suuryrityksistä oli havainnut, että työntekijät käyttävät tekoälytyökaluja, joita organisaatio ei ole virallisesti hyväksynyt.

Tällaista käyttöä kutsutaan usein varjotekoälyksi (shadow AI). Työntekijä saattaa esimerkiksi hankkia oman maksullisen tekoälytilin, koska organisaation tarjoamalla työkalulla ei pysty tekemään kaikkea, mitä työtehtävä edellyttäisi. Ratkaisuksi tarvitaan turvallisia ja käyttökelpoisia vaihtoehtoja sekä selkeät ohjeet.

Kuka organisaatiossa vastaa tekoälyn käytöstä?

Yhtä kaikille organisaatioille sopivaa vastuunjakoa ei ole. Lähtökohtamme on kuitenkin selkeä: tekoälyn hyödyntäminen on organisaation johtamiskysymys.

Tekoälyllä voidaan kehittää asiakaspalvelua, myyntiä, markkinointia, viestintää, henkilöstöhallintoa ja sisäisiä työprosesseja. Samalla on päätettävä tietoturvasta, resursseista, osaamisen kehittämisestä ja uusien toimintatapojen käyttöönotosta. Näitä asioita ei voi ratkaista yksin IT-osastolla tai henkilöstön omien kokeilujen kautta.

Suositeltu vastuunjako

Tietosuojavastaavan riippumaton asema on huomioitava: hän neuvoo ja valvoo tietosuojavelvoitteiden noudattamista, kun taas käyttötapauksista ja riskien hyväksymisestä päättävät organisaation toimivaltaiset vastuuhenkilöt. Pienessä organisaatiossa yksi henkilö voi hoitaa useita tehtäviä. Suuremmassa organisaatiossa tarvitaan yleensä useamman asiantuntijan yhteistyötä.

Miksi IT ei voi vastata tekoälyn hyödyntämisestä yksin?

Kuvitellaan organisaatio, jossa viestintä haluaa hyödyntää tekoälyä asiakaspalautteiden analysointiin. Viestinnän asiantuntija tietää, mitä aineistosta pitäisi selvittää ja miten havaintoja käytetään viestinnän kehittämiseen. IT pystyy arvioimaan, millä työkalulla analyysi voidaan toteuttaa turvallisesti ja miten käyttöoikeudet järjestetään. Tietosuojavastaava neuvoo henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä. Johto päättää, onko kehittämistyö organisaation tavoitteiden kannalta tärkeää ja kannattaako siihen käyttää työaikaa tai rahaa.

IT toteuttaa ja ylläpitää teknisiä ratkaisuja, mutta niiden tarkoitus, tavoitteet ja riskien hyväksyminen edellyttävät johdon päätöksiä.

Johdon neljä tärkeintä päätöstä tekoälyn käyttöönotossa

Tekoälystrategiasta tulee helpommin lähestyttävä, kun sen jakaa neljään päätösalueeseen.

1. Työkalut: mitä käytämme ja millä lisensseillä?

Organisaation pitää päättää, mitkä tekoälypalvelut ovat hyväksyttyjä ja millaisiin tehtäviin niitä käytetään. Saman palvelun ilmaisversio, henkilökohtainen maksullinen tilaus ja yritysversio voivat erota merkittävästi esimerkiksi hallinnan, tietojen käsittelyn ja sopimusten osalta.

2. Tieto: mihin tekoäly saa pääsyn?

Organisaation pitää määritellä, millaista tietoa eri työkaluihin saa syöttää ja mihin järjestelmiin tekoäly voidaan yhdistää. Julkisten verkkosivujen analysointi ja asiakkaiden henkilötietojen käsittely ovat hyvin erilaisia käyttötapauksia.

3. Vastuut: kuka päättää, ohjaa ja tukee?

Jonkun pitää hyväksyä uudet käyttötapaukset, vastata yhteisistä ohjeista ja huolehtia siitä, että ongelmat selvitetään. Samalla tarvitaan käytännön tukikanava työntekijöille. Jos kukaan ei tiedä, keneltä uutta työkalua koskevaa lupaa pyydetään, käyttöönotto hidastuu tai työntekijät etsivät omia ratkaisujaan.

4. Eteneminen: mitä kehitämme seuraavaksi?

Kaikkea ei kannata ottaa käyttöön kerralla. Valitkaa muutama käyttötapaus, joiden hyötyä voidaan arvioida käytännössä. Sopikaa, mitä seurataan, milloin tulokset käydään läpi ja millä edellytyksillä käyttöä laajennetaan. Nämä neljä päätöstä muodostavat hyvän perustan organisaation tekoälystrategialle.

Tarvitseeko jokainen yritys erillisen tekoälystrategian?

Kaikki yritykset eivät tarvitse pitkää erillistä tekoälystrategiadokumenttia. Tekoälyn hyödyntäminen voidaan sisällyttää liiketoimintastrategiaan, digitalisaatiosuunnitelmaan tai organisaation kehittämistavoitteisiin.

Tärkeintä on, että johto pystyy vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

• Mitä tekoälyllä haluamme saavuttaa?
• Mitkä tehtävät ja prosessit ovat tärkeimpiä kehityskohteita?
• Kuka vastaa kokonaisuudesta?
• Mitä osaamista ja resursseja tarvitaan?
• Millaisia riskejä meidän on hallittava?
• Miten opit ja onnistuneet ratkaisut saadaan koko organisaation käyttöön?

Jos näihin ei ole yhteistä vastausta, tekoälyn hyödyntäminen jää helposti irrallisiksi kokeiluiksi.

Mitä eroa on tekoälystrategialla, tekoälypolicylla ja käyttöohjeilla?

Tekoälystrategia kertoo, miksi tekoälyä käytetään, mitä sillä tavoitellaan ja miten sen hyödyntämistä kehitetään. Tekoälypolicy eli tekoälyn käyttöpolitiikka määrittelee yhteiset periaatteet, vastuut, sallitut käyttötavat ja käytön rajat. Käyttöohjeet kertovat työntekijälle, miten tiettyä työkalua käytetään turvallisesti.

Esimerkiksi strategia voi olla nopeuttaa asiakaspalvelun tiedonhakua, policy linjata että asiakastietoja käsitellään vain hyväksytyissä järjestelmissä ja käyttöohje neuvoa hyväksytyn avustajan käytössä. Pienessä organisaatiossa kaikki kolme voidaan kuvata samassa dokumentissa.

Miten tekoälyn hallinnointi järjestetään pienessä organisaatiossa?

Pienen yrityksen ei tarvitse palkata erillistä tekoälyjohtajaa tai perustaa raskasta hallintoryhmää. Suosittelemme kevyttä mallia, jossa johto omistaa kokonaisuuden ja nimetty työntekijä koordinoi käytännön tekemistä.

Esimerkiksi 20 työntekijän yrityksessä toimitusjohtaja päättää, että seuraavan puolen vuoden aikana keskitytään asiakastyöhön ja sisäiseen tiedonhakuun. AI-koordinaattori valmistelee ohjeita ja kokoaa henkilöstön tarpeet; hänelle varataan tehtävään työaikaa. IT- ja tietoturva-asiantuntemusta hankitaan tarvittaessa ulkoa. Työntekijät ehdottavat kokeiltavia käyttötapoja. Kerran kuukaudessa käydään läpi tulokset, ongelmat ja tarvittavat päätökset.

Pelkkä vastuuhenkilön nimeäminen ei riitä. Jos hänen pitäisi hoitaa tehtävää kaiken muun työn ohella ilman työaikaa tai johdon tukea, kokonaisuus jää helposti paikalleen.

Entä keskisuuret ja suuret organisaatiot?

Kun tekoälyä käytetään useissa yksiköissä, yhteisten käytäntöjen merkitys kasvaa. Esimerkiksi viestintä, HR, IT, tietoturva, tietosuoja ja liiketoimintayksiköt voivat muodostaa yhteisen tekoälyverkoston tai kehittämisryhmän.

Ryhmälle kannattaa määritellä, mitä se voi päättää itse, mitä se valmistelee johdolle ja miten se tukee yksiköitä. Eri toiminnoissa voidaan myös nimetä yhteyshenkilöitä, jotka tuntevat oman yksikkönsä työtavat.

Julkishallinnossa tarvitaan erityistä huomiota tiedonhallintaan

Julkishallinnon organisaatioissa tekoälyn käyttöä on tarkasteltava esimerkiksi julkisuuslain, salassapitovelvollisuuksien, tiedonhallinnan, tietosuojan, saavutettavuuden ja viranomaistoiminnan vastuiden näkökulmasta. Viestinnän asiantuntija voi käyttää tekoälyä tiedotteen luonnostelussa, mutta sisällön oikeellisuus ja julkaiseminen kuuluvat edelleen organisaation vastuulle.

Jos tekoälyä aiotaan käyttää kansalaisten palveluihin, hakemusten käsittelyyn tai päätöksenteon tukena, käyttötarkoituksen oikeudellinen ja riskiperusteinen arviointi on tehtävä erikseen.

Mitä hyvän tekoälypolicyn pitää sisältää?

Hyvä tekoälypolicy auttaa työntekijää tekemään oikeita ratkaisuja omassa työssään. Pelkkä kehotus käyttää tekoälyä vastuullisesti ei riitä, jos työntekijä miettii, voiko asiakaspalaverin muistiinpanot syöttää tekoälypalveluun.

1. Hyväksytyt työkalut ja tilimuodot. Mitä tekoälypalveluja saa käyttää ja millä lisensseillä?
2. Tietojen käsittely. Mitä tietoa saa syöttää ja milloin tarvitaan erillinen hyväksyntä?
3. Sallitut käyttötavat. Mitä saa tehdä itsenäisesti ja mikä vaatii hyväksynnän?
4. Sisältöjen tarkistus. Kuka vastaa tietojen oikeellisuudesta ja julkaisujen hyväksymisestä?
5. Tietosuoja, tekijänoikeudet ja avoimuus. Mitä sääntely edellyttää ja mitä organisaatio itse linjaa?
6. Uudet työkalut ja agentit. Miten käyttöoikeuksia, integraatioita ja automatisoituja toimintoja arvioidaan?
7. Koulutus ja tuki. Miten henkilöstö oppii ja keneltä kysytään neuvoa?
8. Poikkeamat ja päivitykset. Kenelle ongelmista ilmoitetaan ja kuka pitää ohjeen ajan tasalla?

Turvallisuuden vähimmäissäännöt pitää sopia heti. Tarkempia työohjeita voidaan kehittää käyttökokemusten perusteella.

Lataa valmis tekoälypolicy-pohja

Olemme laatineet muokattavan tekoälyn käytön pelisääntöpohjan, jonka avulla voit valmistella oman organisaatiosi ohjeistusta. Pohja sisältää vastuunjaon, hyväksytyt työkalut, tietojen käsittelyn, agenttien käyttöoikeudet, henkilöstön koulutuksen, päätöspalaverin muistilistan ja käyttötapauskortin.

Lataa tekoälyn käytön pelisääntöpohja (Word)

Mallipohja on työskentelyn apuväline. Lopulliset linjaukset on tarkistettava ja hyväksyttävä organisaation toiminnan ja velvoitteiden mukaisesti.

Tekoälyn hyödyntäminen yksilönä ja tiiminä ovat eri asioita

Tekoälyn käyttöönotto lähtee monessa organisaatiossa yksittäisistä aktiivisista työntekijöistä. He kokeilevat uusia työkaluja, opettelevat kirjoittamaan hyviä kehotteita ja rakentavat toimivia työtapoja. Se on hyvä alku.

Jossakin vaiheessa vastaan tulevat kuitenkin asiat, joita työntekijä ei pysty ratkaisemaan yksin. Tieto voi olla hajallaan sähköposteissa, Teamsissa, verkkolevyillä ja ihmisten kansioissa. Käyttöoikeudet ovat epäselviä eikä työkaluja ole hyväksytty yhteiseen käyttöön.

Lisäksi yksi työntekijä saattaa kehittää erinomaisen toimintatavan, josta muut eivät tiedä mitään. Organisaatio menettää mahdollisuuksia, jos jokainen ratkaisee saman ongelman uudelleen.

Yhteiset toimintatavat muuttavat yksilön onnistumisen tiimin hyödyksi

Viestintätiimin jokainen asiantuntija voi käyttää tekoälyä tiedotteiden laatimiseen. Jos jokainen tekee tiedotteensa omissa keskusteluissaan, samat ohjeet ja tarkistukset täytyy ratkaista erikseen. Tiimi voisi rakentaa yhteisen mallin, johon kuuluvat hyväksytty tiedotepohja, viestintä- ja brändiohjeet, yhteinen skilli eli tallennettu työohje tekoälylle, sisällön tarkistuskriteerit ja yhteinen tallennuspaikka.

Kun toimintatapaa parannetaan, parannus tulee kaikkien käyttöön. Samalla organisaation tietopohja ja tuotokset voidaan pitää sen omassa hallinnassa, vaikka tekoälypalvelu vaihtuu.

Tekoälyn johtamisen tärkeä tehtävä on saada työntekijöiden osaaminen ja onnistuneet ratkaisut koko organisaation hyödyksi.

Tekoälyagentit tuovat uudenlaisia vastuita

Perinteisessä tekoälykeskustelussa työntekijä esittää kysymyksen, saa vastauksen ja päättää itse, mitä sillä tekee. Yhdistetyt avustajat voivat hakea tietoa tiedostoista ja järjestelmistä. Agenttinen tekoäly voi myös suorittaa työvaiheita, käsitellä tiedostoja, käyttää ohjelmistoja ja tehdä toimintoja käyttäjän puolesta.

Se tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi raporttien ja tiedonhaun automatisointiin. Samalla pitää ymmärtää, millaisia oikeuksia tekoälylle annetaan. Traficomin ja Huoltovarmuuskeskuksen vuonna 2026 julkaisema Tekoälyagenttien kyberturvallisuus korostaa johdon vastuuta agenttien toimivallan määrittelyssä.

Kolme kysymystä ennen agentin käyttöönottoa

1. 01Mitä agentti saa lukea? Pääseekö se yhteen projektikansioon vai useisiin järjestelmiin? Mitä luottamuksellista tietoa se voi kohdata?
2. 02Minne agentti saa lähettää tietoa? Voiko se käyttää verkkoyhteyksiä, lähettää sähköpostia tai siirtää tietoa liitettyihin sovelluksiin?
3. 03Mitä agentti saa tehdä kysymättä? Voiko se muokata tai poistaa tiedostoja, lähettää viestejä tai julkaista sisältöjä ilman hyväksyntää?

Hyvä lähtökohta on rajata kokeilu yhteen tehtävään ja hallittuun aineistoon. Ihminen tarkistaa tulokset ja hyväksyy merkittävät toimenpiteet. Kun toimivuudesta saadaan näyttöä, voidaan arvioida, mitä kannattaa automatisoida lisää.

Pelkkä tekoälylle annettu kirjallinen ohje ei korvaa teknisiä käyttöoikeusrajoja.

Koulutus kasvattaa osaamista, käyttöönotto muuttaa työtapoja

Organisaatio voi järjestää koko henkilöstölle tekoälykoulutuksen ja huomata muutaman kuukauden päästä, ettei tekoälyn hyödyntäminen ole juuri muuttunut. Syynä voi olla se, ettei koulutuksen jälkeen ole sovittu yhteisistä käyttötavoista, työkaluista tai kehittämisen vastuista.

Siksi osaamista kannattaa kehittää kolmella tasolla:

• Yksilöt oppivat: työntekijät harjoittelevat oman työnsä tehtäviä ja turvallista käyttöä.
• Tiimit kehittävät yhteisiä työtapoja: parhaat ratkaisut dokumentoidaan, testataan ja jaetaan.
• Johto mahdollistaa: johto päättää tavoitteista, työkaluista, resursseista ja vastuista.

Eri tasoilla tarvitaan erilaista koulutusta. Agenttien käyttäjä tarvitsee perustason lisäksi ymmärrystä käyttöoikeuksista ja hyväksynnöistä. Pääkäyttäjien on hallittava asetukset ja poikkeamien käsittely.

Näin tekoälyn käyttöönotossa päästään alkuun

Vaihe 1: Sopikaa turvallinen perustaso

Johto nimeää vastuuhenkilön ja hyväksyy ensimmäiset pelisäännöt: käytettävät työkalut, tietojen käsittelyn rajat ja toiminnot, jotka vaativat ihmisen hyväksynnän.

Vaihe 2: Valitkaa rajattu pilotti

Valitkaa yksi tai kaksi todellista työtehtävää. Viestintätiimissä sopiva pilotti voi olla tiedotteiden luonnostelu yhteisellä pohjalla tai toistuvan raportin kokoaminen. Sopikaa etukäteen, miten laatua ja hyötyä arvioidaan.

Vaihe 3: Jakakaa toimivat ratkaisut

Dokumentoikaa hyväksi havaittu toimintatapa yhteiseksi ohjeeksi, mallipohjaksi tai skilliksi. Tallentakaa se organisaation hallitsemaan paikkaan ja nimetkää päivittäjä.

Vaihe 4: Laajentakaa käyttöä ja päivittäkää pelisäännöt

Ottakaa uusia tiimejä mukaan ja arvioikaa tarvittavat käyttöoikeudet sekä lisenssit. Päivittäkää ohjeita havaintojen perusteella. Hyvä ensimmäisen 90 päivän tavoite on hyväksytyt perustason pelisäännöt, yksi yhteinen toimiva käyttötapaus ja päätös seuraavasta kehityskohteesta.

Mitä EU:n tekoälyasetus edellyttää yrityksiltä?

EU:n tekoälyasetus eli AI Act vaikuttaa tekoälyä käyttävien organisaatioiden toimintaan. Asetuksen 4 artikla velvoittaa tekoälyjärjestelmien tarjoajia ja käyttöönottajia ryhtymään toimenpiteisiin henkilöstönsä ja muiden puolestaan tekoälyä käyttävien henkilöiden tekoälylukutaidon kehittämiseksi.

Vuonna 2026 päivitetty artikla huomioi esimerkiksi henkilöstön kokemuksen, osaamisen, koulutuksen ja tekoälyn käyttötarkoituksen. Organisaation ei tarvitse taata jokaiselle työntekijälle tiettyä osaamistasoa, mutta osaamisen kehittymistä on tuettava. Artikla ei edellytä erillisen AI Officerin tai tekoälyjohtoryhmän perustamista.

Organisaation kannattaa silti nimetä vastuuhenkilöt ja dokumentoida, miten osaamista kehitetään. Muut tekoälyasetuksen velvoitteet riippuvat käyttötarkoituksesta ja organisaation roolista. Esimerkiksi korkean riskin tekoälyjärjestelmiin liittyy erityisvaatimuksia.

Asetuksen 50 artikla koskee tiettyjä avoimuusvelvoitteita, kuten deepfake-sisältöjen merkitsemistä. Aiheesta löydät lisätietoa Kuulun tekoälysisältöjen merkintöjä käsittelevästä blogista.

Usein kysytyt kysymykset tekoälyn johtamisesta

Kenen vastuulla tekoälystrategia on?

Suosittelemme, että strateginen omistajuus on toimitusjohtajalla tai johtoryhmällä. Käytännön koordinointiin nimetään vastuuhenkilö ja mukaan otetaan tarvittavat asiantuntijat.

Pitääkö yrityksellä olla tekoälypolicy?

Kaikilta organisaatioilta ei edellytetä juuri tekoälypolicy-nimistä dokumenttia. Kirjalliset pelisäännöt ovat silti suositeltavia. Muut velvoitteet ja yksittäiset käyttötapaukset voivat edellyttää tarkempaa dokumentointia.

Voiko IT-päällikkö toimia AI-vastuuhenkilönä?

Voi. Tehtävä sopii myös kehitysjohtajalle tai muulle organisaation toimintaa tuntevalle asiantuntijalle. Tärkeintä on yhteistyö eri toimintojen kanssa ja johdon tuki.

Kuka vastaa tekoälyn tuottamista viestinnän sisällöistä?

Organisaation on sovittava sisältöjen tarkistamisesta ja hyväksymisestä. Tekoäly ei poista julkaisijan vastuuta sisällön oikeellisuudesta ja lainmukaisuudesta.

Riittääkö yksi tekoälykoulutus?

Yksi koulutus antaa hyvän lähtötason, mutta osaaminen kehittyy käytännön työssä. Tarvitaan harjoittelua, tukea ja yhteisiä toimintatapoja.

Pitääkö tekoälyagentille tehdä riskiarvio?

Agentin käyttötarkoitus, tietojen käsittely, käyttöoikeudet ja itsenäisen toiminnan laajuus on arvioitava ennen käyttöönottoa. Dokumentoinnin laajuus riippuu käyttötapauksesta, riskeistä ja sovellettavista vaatimuksista.

Miten onnistumista mitataan?

Mittaaminen lähtee tavoitteista: ajankäytön muutos, tiedonhaun sujuvuus, työn laatu, osaamisen kehittyminen, yhteisten toimintatapojen käyttö sekä poikkeamien seuranta ovat mahdollisia mittareita.

Tekoälyn johtaminen alkaa yhteisistä päätöksistä

Tekoälyosaaminen voi kehittyä pitkälle yksittäisen työntekijän kiinnostuksen ansiosta. Jossakin vaiheessa vastaan tulevat kuitenkin asiat, joista työntekijä ei voi päättää itse: työkalujen hyväksyntä, käyttöoikeudet, tietojen hyödyntäminen, resurssit ja yhteiset prosessit. Niissä tarvitaan johtamista.

Hyvä ensimmäinen askel on yksinkertainen: nimetkää tekoälyn käytölle omistaja, sopikaa turvallinen perustaso ja valitkaa ensimmäinen yhteinen käyttötapaus.

Me Kuulussa koulutamme sekä organisaatioiden johtoa että tekoälyä työssään käyttäviä asiantuntijoita. Autamme ymmärtämään tekoälyn mahdollisuuksia, tunnistamaan sopivia käyttötapoja ja kehittämään osaamista niin, että se hyödyttää koko organisaatiota.

Ota yhteyttä, niin suunnitellaan organisaatiollesi sopiva tekoälykoulutus tai sparraus.

Lähteet

1. Tilastokeskus: Tekoälyteknologioita käytti 38 % yrityksistä vuonna 2025
2. Työterveyslaitos: Tekoäly on jo puolessa yrityksistä, mutta harvalla on strategia sen hyödyntämiseen (14.1.2026)
3. Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM: Pk-yritysbarometri, kevät 2026
4. Aalto-yliopisto: Markkinoinnin tila 2026 -tulosraportti
5. Traficom ja Huoltovarmuuskeskus: Tekoälyagenttien kyberturvallisuus (2026)
6. EU AI Act, 4 artikla
7. Euroopan komissio: AI literacy – Questions & Answers
8. EU AI Act, 50 artikla

Tiedot tarkistettu 26.10.2026. Artikkeli on käytännön opas, ei oikeudellinen lausunto.