Lyhyesti: Mistä elokuvamainen kuva syntyy yritysvideossa?
Elokuvamainen kuva ei tarkoita sitä, että yritysvideosta tehdään teatraalinen. Se tarkoittaa harkittua valoa, sommittelua, liikettä ja väriä, jotka tukevat viestiä.
- Suunnittele valo ennen kamera-asetuksia.
- Rajaa kuva niin, että katsoja huomaa olennaisen.
- Käytä liikettä vain, kun se tukee tunnetta tai tiedon kulkua.
Päivitetty 29.5.2026. Sisältö on tarkistettu ja päivitetty nykyistä videomarkkinointia varten.
Elokuvamainen kuva ei tarkoita sitä, että yritysvideosta tehdään teatraalinen. Se tarkoittaa harkittua valoa, sommittelua, liikettä ja väriä, jotka tukevat viestiä.
Neljä elokuvamaisen kuvan ominaispiirrettä yritysvideossa
Yritysvideossa elokuvamaisuus toimii, kun se lisää uskottavuutta ja tunnetta. Jos tyyli vie huomion pois asiasta, se ei palvele tavoitetta.
Videon onnistuminen riippuu vähemmän yksittäisestä työkalusta ja enemmän siitä, miten hyvin tavoite, kohderyhmä, käyttöpaikka ja tuotannon laajuus on sovitettu yhteen. Kun nämä päätökset tehdään ennen kuvausta tai animaation rakentamista, myös lopputulos on helpompi hyväksyä ja ottaa käyttöön.
Ennen tuotantoa kannattaa myös päättää, mikä on videon tärkein käyttötilanne. Verkkosivun päävideo, lyhytvideo, asiantuntijasisältö, mainos ja myynnin tukimateriaali tarvitsevat eri rytmin. Sama aihe voi toimia kaikissa näissä, mutta harvoin täsmälleen samalla leikkauksella.
Mitä kannattaa huomioida?
- Suunnittele valo ennen kamera-asetuksia.
- Rajaa kuva niin, että katsoja huomaa olennaisen.
- Käytä liikettä vain, kun se tukee tunnetta tai tiedon kulkua.
Hyvä tuotanto kannattaa suunnitella niin, että se ei jää yhteen julkaisuun. Samasta työstä voidaan usein tehdä päävideo, lyhyitä nostoja, tekstivastine, myynnin käyttöön sopivia klippejä ja materiaalia myöhempiin kampanjoihin.
Yleinen virhe on aloittaa suoraan toteutuksesta. Ensin pitäisi tietää, mitä katsoja jo ajattelee, mikä häntä mietityttää ja mikä todiste auttaa häntä eteenpäin. Sen jälkeen voidaan valita, onko paras ratkaisu kuvattu video, animaatio, ruutukaappaus, haastattelu vai näiden yhdistelmä.
Kuulun käytännön suositus
Aloita määrittelemällä, mitä katsojan pitää ymmärtää tai tehdä videon jälkeen. Sen jälkeen on helpompi päättää, tarvitaanko kevyt somevideo, asiantuntijahaastattelu, animaatio, brändivideo vai laajempi tuotanto.
Kun suunnittelu tehdään näin, myös budjetti pysyy paremmin hallinnassa. Rahaa ei käytetä vain kuvauspäivään, vaan materiaaliin, joka tukee markkinointia pidempään ja useammassa kanavassa.
Jos haluatte rakentaa videosta paremmin hyödynnettävän kokonaisuuden, Kuulu voi auttaa sekä suunnittelussa että tuotannossa.
Film look, elokuvamainen tai cinemaattinen kuva. Näillä sanoin kuvataan usein elokuvista ja Hollywoodista tuttua, filmille kuvattua videokuvaa. Erityisesti elokuvien parissa osa ohjaajista suosii yhä perinteisellä - ja nykyisin uskomattoman kalliilla - filmikameralla kuvaamista tämän näyttävän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Kuinka sitten saavuttaa mahdollisimman elokuvamainen lopputulos digitaalisella kameralla kuvatessa? Voiko digitaalisen kameran tuottamaa kuvaa käsitellä muistuttamaan filmikameran kuvaa?
Filmimäinen lopputulos syntyy useasta yksinään minimaaliselta vaikuttavasta elementistä, jotka yhdessä luovat näyttävän lopputuloksen. Steve Yedlin - muun muassa elokuvien Knives Out ja Star Wars: Episode VIII - The Last Jedi elokuvaaja - on esitellyt blogissaan mallinnuksen, jolla digitaalisesta kuvasta saadaan ällistyttävän samankaltaista filmille kuvatun videon kanssa. Steve Yedlin nimeää neljä kriittistä elementtiä, jotka erottavat elokuvamaisen videokuvan digitaalisesta:
#1 Halation - hehkua korkean kontrastin reunoihin
Esimerkki DaVinci Resolven Halation-efektistä
Haloilmiö johtuu tavasta, jolla kirkas valo vaikuttaa filmiin. Tätä efektiä on pyritty vähentämään filmikameroissa erillisellä haloilmiötä pienentävällä kerroksella, mutta se ei ole poistanut efektiä kokonaan. Tästä syystä voimakas valo heijastuu takaisin filmin punaiselle kerrokselle, aiheuttaen filmille tyypillisen punaisen hehkun etenkin korkean kontrastin reunoissa.
Halaatiota voit lisätä digitaaliseen kuvaan mm. DaVinci Resolven Halation-työkalulla.
#2 Film Grain - filmikuvalle ominainen rakeisuus
Filmikuvan yksi parhaiten tunnettuja eroja digitaaliseen on sen rakeinen tekstuuri - ns. Film Grain. Rakeisuus johtuu tavasta, jolla filmikameran linssin läpi tuleva valo vaikuttaa filminauhan hopea- tai metallihiukkasiin. Tämä muodostaa pieniä paikallisia eroja filmin tuottaman kuvan valoisuuteen.
Esimerkki filmille tyypillisestä Film Grain -tekstuurista
Filmikameran tuottama rakeinen tekstuuri on hyvä erottaa digitaalisen kameran kohinasta, jota muodostuu etenkin korkealla ISO-arvolla kuvatessa. Siinä missä filmimäistä kuvaa tavoiteltaessa Film Grain -tyyppinen tekstuuri on tavoiteltavaa, digitaalisen kameran kohinaa pyritään yleensä välttämään.
Digitaaliseen kuvaan filmimäisyyttä voidaan lisätä erilaisilla filmikuvan rakeisuutta mallintavilla plug-ineilla (Filmconvert pro, DaVinci Resolve Film Grain -efekti) tai kuvan päälle renderöitävällä overlay-kerroksella.
#3 Gate Weave -värinäefekti
Esimerkki hienovaraisesta gate weave -efektistä DaVinci Resolven Camera Shake -efektiä hyödyntämällä (https://vimeo.com/773234190/4c37cf3e59)
Jos filmikameralla kuvattuja elokuvia tarkastelee tarkkaan, voi huomata kameran kuvan värisevän hienovaraisesti. Tätä kutsutaan gate weaveksi, ja se johtuu filminauhan hienoisesta liikkeestä, kun sitä vedetään läpi filmikameran kuvaikkunan (eng. frame window). Peräkkäiset filminauhan kuvat eivät ole täysin identtisiä, vaan nauhan hienoinen liike kuvien välillä aiheuttaa pieniä eroja kuvasta toiseen aiheuttaen kuvassa hienoista värinää. Kuten haloefektiä, myös gate weavea on pyritty aikojen saatossa minimoimaan, ja osassa elokuvia se on jälkikäteen “korjattu” kokonaan tai osittain. Tästä syystä uusimmissa filmille kuvatuissa elokuvissa tämä efekti on varsin hienovarainen.
Gate weave -efektin luominen onnistuu esimerkiksi DaVinci Resolven Camera Shake -efektillä:
#4 Film stock -värit
Esimerkki Kodak-filmirullan värejä mallintavasta värimäärittelystä.
Filmikameralle tyypillinen väripaletti syntyy tavasta, jolla filmikuva prosessoidaan. Värit vaihtelevat filmirullatyypistä toiseen. Esimerkiksi yksi suosituimmista Hollywood-tuotannoissa käytetyistä filmityypeistä, Kodak 2383, värjää kuvan lämpimillä oransseilla sekä viileillä sinisillä. Tätä kutsutaan myös ns. “teal & orange” lookiksi.
Filmivärejä voidaan emuloida muun muassa siihen tarkoitetuilla look up tableilla, eli tuttavallisemmin “luteilla”. LUT toimii hyvänä pohjana, mutta vaatii usein hienosäätöä värimäärittelyssä miellyttävän lopputuloksen aikaansaamiseksi. LUT:ta käytettäessä on huomioitava, että LUT lisätään oikeassa väritilassa olevaan kuvaan. Esimerkiksi Rec709 väritilalle tarkoitettu Kodak 2383 LUT tuottaa oikean lopputuloksen ainoastaan, mikäli se lisätään värimäärittelyssä Rec709-konversion jälkeen.
Värimäärittelyn kanssa alkuun pääseminen voi olla helpompaa referenssikuvia hyödyntäen. Laadukkaita elokuvareferenssejä löytyy muun muassa Shotdeck-palvelusta.
Koonti elokuvamaisen kuvan elementeistä
Voit tutustua alla olevan artikkelin kautta erääseen videoon, joka tehtiin film lookia käyttäen. Pääset kirjoitukseen klikkaamalla alla olevaa kuvaa.
Kiinnostaako elokuvamaiset videotuotannot? Ota yhteyttä, niin katsotaan miten voimme auttaa!
