Viesti kaikissa kanavissa yhtenäisesti
Kun tehdään monikanavaista digimarkkinointia, ja useampi henkilö tekee viestintää, niin yrityksen brändin ja asiakaskokemuksen kannalta on tärkeää, että yrityksen viestintä pysyy yhtenäisenä jokaisessa kanavassa.
Kuinka rakentaa sujuvaa sisällöntuotantoa, kun yrityksellä on monta eri somekanavaa sekä sisällöntuottajaa? Siihen auttaa tarkka ja konkreettinen someohjeistus , joka tukee some- tai sisältöstrategiaa.
Lue ensin blogistamme, kuinka strategian raamit luodaan:
Sisältöstrategia – yrityksen sisältömarkkinoinnin pohja
Somestrategia – onnistu somen sisällöntuotannossa
Jotta strategia ei jää ylätasolle, nappaa tehovinkit, kuinka viet strategian käytännön ohjeistuksen tasolle!
Someohjeistus kertoo, mikä on yrityksen yhtenäinen tapa tuottaa somesisältöä. Se sopii mainiosti myös uuden sisällöntuottajan tai ulkoistetun somekumppanin perehdyttämiseen, koska se sisältää tarpeelliset tiedot jotta työn aloitus sujuu jouhevasti.
Kanavakohtaiset tavoitteet ja mittarit
On todella tärkeää, että jokainen, joka somesisältöä tekee, tietää mitä yritys somekanavista tavoittelee. Tämän voi kirjata someohjeistukseen, tai ainakin siitä on syytä muistutella säännöllisesti.
Monikanavaisen markkinoinnin ytimessä ovat erilaiset kanavakulttuurit. On hyvä ymmärtää miksi yritys on läsnä kussakin somekanavassa.
Jokaiselle somealustalle voidaan määrittää selkeät tavoitteet ja kohderyhmät. Tavoitteet voivat olla joka kanavassa erilaiset, vaikka ne kuitenkin ovat liiketoiminnan tavoitteita tukevia. Esimerkiksi Facebookista voidaan haluta uusasiakashankintaa, LinkedIn voi toimia työnantajamielikuvan vahvistamiseen ja Instagram brändin tunnetuksi tekemiseen. Muita tavoitteita somekanavissa voivat olla esimerkiksi vuorovaikutus kohderyhmän kanssa ja asiakaspalvelu, brändiuskollisuuden kasvattaminen tai mielipidejohtajuuden vahvistaminen.
Jotta voi seurata ja mitata onnistumista, tavoitteille kannattaa antaa konkreettiset mittarit . Jos somekanavan tavoite on tunnettuuden kasvattaminen, mieti miten saat tätä mittaroitua. Google Analyticsistä voidaan esimerkiksi seurata, kuinka paljon täysin uusia ihmisiä somesta saadaan ohjattua nettisivuille, kuinka paljon uusia ihmisiä somejulkaisut tavoittavat ja kasvaako tilien seuraajamäärät. Lue täältä tavoitteellisen digimarkkinoinnin mittareista .
Tavoitteen onnistumista on tärkeää analysoida säännöllisesti – esimerkiksi kuukausittain sometiimin kesken. Mikä toimi? Mikä ei? Näin tiedetään onnistumiset ja kuinka asiakkaat reagoivat sisältöihin. Tärkeää on saada koko tiimille tieto, mikä kussakin kanavassa toimii – ja siirtää opit seuraavan kuukauden sisällöntuotantoon!
Selkeiden kanavamittareiden avulla seurataan myös kohderyhmän käyttäytymisen muutoksia. Jos kohderyhmän käytös muuttuu radikaalisti, voi kokeilla muuttaa lähestymistapaa ja luoda sisältöjä vaikuttavampaan suuntaan. Jos kohderyhmäsi taas ei enää käytä kyseistä somekanavaa ollenkaan, ei yrityksen siellä ole oleellista näkyä.
Ydinviestit joka kanavaan
Määritä ydinviestit kanavaan tavoitteen mukaisesti. Mitkä ovat yrityksen ydinviestit ja kuinka niiden tulee näkyä kussakin kanavassa? Mieti myös, kenelle sisältöä tehdään. Eri somekanavissa voidaan puhutella keskenään hyvin erilaisia kohderyhmiä. Esimerkiksi Instagram voi olla monelle somekanava, jossa keskitytään tekemään rekryviestintää ja luomaan yritysmielikuvaa.
Periaaatteessa ydinviesti joka kanavassa voi olla vastaus kysymykseen: mitä me juuri tässä kanavassa halutaan saavuttaa? SWOT-analyysi viestinnän näkökulmasta voi olla hyvä työkalu, jos tuntuu että ydinviesti on hukassa. SWOT:issa mietitään yrityksen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat viestinnän näkökulmasta.
Sisältö ja teemat
Ydinviesteistä on helppo luoda sisältöteemat, jotka toimivat pilareina somen sisältösuunittelussa ja joiden puitteissa sosiaalisen median sisältöjä tehdään. Sisältöteemat ovat ne aihealueet, joista kussakin kanavassa puhutaan. Valitse siis neljää tärkeintä teemaa joka kanavaa kohden. Sisältöteemat antavat suunnan myös sisältösuunnitelmalle sekä julkaisukalenterille, jotka ohjaavat kaikkea tekemistä. Sisältöteemojen myötä on myös helppo priorisoida sisältöjä, jos niitä on runsaasti.
Suosittelen, että menestyksekkäistä ja brändinmukaisista sisällöistä lisätään ohjeistukseen konkreettisia esimerkkejä joka kanavasta, esimerkiksi kuvakaappauksia. Kuvakaappauksien avulla on helpompi sisäistää ohjeistus ja muistaa ohjeistukset käytännössä.
Lue myös: 7 vinkkiä somen sisällöntuotantoon
Äänensävy
Tekstin kannalta ohjeistukseen kannattaa kirjata:
- Millä kielellä kommunikoidaan
- Miten yrityksestä, tuotteesta ja palvelusta puhutaan, ja kaikki oikeamuotoiset kirjoitusasut (OPn vai OP:n)
- Puhutaanko me-muodossa vai passiivissa
- Miten asiakasta puhutellaan (sinutellaanko, teititelläänkö, puhutellaanko ollenkaan)
- Yrityksen käyttämää kieltä kolmella adjektiivilla – onko yrityksen viestintä esimerkiksi virallinen vs. rento, vakava vs. pirskahteleva, kylmän viileä vai kutsuvan lämmin. Minkälainen tunne kohdeyleisölle välitetään?
- Jos organisaatio/yritys olisi henkilö – kuka hän olisi ja ei olisi? Oikeiden henkilöiden avulla saadaan omalle henkilöstölle parempi mielikuva millä tavalla yrityksen halutaan viestivän.
Täältä lisää tietoa äänensävystä.
Hashtagit ja tyyliseikat
Useimmissa somekanavissa on käytössä hakusanat eli hashtagit. Kannattaa kirjata ylös yrityksen tärkeimmät hashtagit. Missä kanavissa hashtagejä käytetään ja kuinka monta on sopiva määrä per julkaisu?
Monet ovat tarkkoja Instagramin visuaalisuudesta, jolloin ei haluta pitkää hashtag-listaa rumentamaan tai viemään huomiota itse julkaisun kuvalta ja tekstiltä. Tällöin voi kirjoittaa hashtag-rimpsun julkaisun ensimmäiseen kommenttiin, josta algoritmi ne poimii normaalisti.
Tyyliseikka on myös se, kirjoitetaanko hashtagit pienellä vai kirjoitetaanko niiden alkukirjaimet isolla.
ESIMERKKI
Meillä Kuululla käytetään hashtagia #kuulun aina, kun puhutaan sisäisistä asioista kuten arvoista, työviihtyvyydestä ja yhdessä tekemisestä. Tämä sen vuoksi, että se kuvaa yhteisöllisyyttä paremmin kuin pelkkä yrityksen nimi #kuulu. #kuulunkoulutus on aina liitetty koulutussisältöihin. Näitä häsiä voi käyttää myös yhdessä ja kirjoitamme aina kaikki pienellä!
Lue täältä lisää hashtagien tehokkaasta käytöstä.
Visuaalinen sisältö
On tärkeää, että myös visuaalisella puolella näkyy brändin linja. Ohjeistukseen kannattaa siis kirjat myös, miltä yritys haluaa näyttää!
- Haluatteko, että tiettyjä sävyjä (esimerkiksi brändivärejä) korostetaan kuvissa/videoissa
- Mitä värejä mahdollisesti haluatte peittää?
- Käytetäänkö filttereitä – jos käytetään, on hyvä määritellä sallitut filtterit.
- Onko videoissa aina joku tietty aloitus/lopetusplanssi?
- Miltä brändi kuulostaa ja millaista musiikkia videoissa saa käyttää? Täältä löydät tietoa, miltä brändisi äänimaailmassa kannattaa ottaa huomioon.
- Millainen on kuvissa näkyvä asiakas – kuvaile tarkemmin vaatetusta ja ulkoista olemusta, eleitä ja kehonkieltä. Tähän saat paljon apuja, jos olet jo laatinut ostajapersoonan!
- Konkretian vuoksi on hyvä luoda strategiaan esimerkkejä siitä, millaisen fiiliksen kuvien halutaan viestittävän (tällaisessa auttaa niin sanottu moodboard, johon kerätään ihannekuvia siitä mitä brändin somessatavoitellaan).
Tärkeää ! Kirjaa ohjeistukseen ylös missä tieto asuu. On hyvä, että sometiimiläisillä on kaikilla selvillä mistä löytyy brändin oma kuvapankki, logot, tarkempi graafinen ohjeistus ja videot.
Reagointi muiden tekemään sisältöön
Kun brändi herättää huomiota ja kiinnostusta, alkaa kohdeyleisö todennäköisesti tuottaa siitä sisältöä. Jakamalla muiden tuottamaa sisältöä, sitoutat yleisöä ja kannustat heitä kertomaan brändistäsi kokemuksia. On siis hyvä lisätä ohjeistukseen myös, miten muiden käyttäjien tekemiin somejulkaisuihin reagoidaan .
- Miten palkitsette muiden huomion: tykkäämällä, kommentoimalla, jakamalla julkaisun?
- Kommenteilla julkaisu saa laajempaa näkyvyyttä. Millaisiin kommentteihin brändi vastaa takaisin kommentilla, kaikkiin vai valittuihin?
- Mieti millaiset julkaisut jaetaan! Jos esimerkiksi Instagramissa huomaat hienon kuvan, joka koskee yritystäsi ja sinut on tägätty, voit pyytää käyttölupaa. Hyvien tapojen mukaisesti on tärkeää merkitä alkuperäinen kuvaaja kuvaan. Asiakkaiden kertoma positiivinen palaute somessa on vaikuttavampaa kuin yrityksen oma sisältö!
Miten yritys vastaa kritiikkiin?
Somessa saattaa tulla myös negatiivista palautetta. Ohjeistukseen kannattaa siis kertoa miten siihen reagoidaan ja kuka lopulta reklamaatiot hoitaa. Mahdolliseen kriisiviestintään kannattaa varautua etukäteen. Lue täältä vinkit, mitä kriisin sattuessa somessa kannattaa tehdä!
Yksi hyvä neuvo someohjeistuksen konkretisoimiseksi on etsiä kaikilta osa-alueilta benchmarkattavia sometilejä, joiden brändi on omasi kaltainen mutta eri toimialalla. Pohdi, kuka tekee somea erityisen hyvin? Mikä siinä on erityisen hyvää? Mistä kannattaa ottaa mallia?
Muista, että someohjeistus ei ole kiveen hakattu dokumentti – sitä saa ja kannattaa päivittää aina tarvittaessa!
Jos tarvitset apua omassa brändäyksessäsi, autamme mielellämme
